Sivut

torstai 30. huhtikuuta 2015

Vappuvisailua

Koulussamme vietettiin tänään vappujuhlaa. Ohjelma oli monipuolinen ja juhla alkoi heti perinteisellä munkinsyönti-kilpailulla. Tällä kertaa ohjelmassa mukana oli monia tietovisoja.
 
 
Nopein munkin syöjä Mahmoud Mohamed, eikä siihen mennyt montaa sekuntia.
 
 
Opettajien joukkueessa tietovisaa tekemässä Risto Okkonen, Tuija Anttila ja Ville Holopainen



Janica Aalto kakkosten joukkueesta tähtäämässä pingispalloa simamukeihin.
Peli osoittautui luultua vaikeammaksi.

 
Anu Partanen opettajien joukkueesta ääntelemässä tykkiä



Tuija Anttila veti tietovisaa ykkös - ja kakkosluokkalaisille.



Hauskaa vappua kaikille!

 

 

 

Teksti ja kuvat Maarit Mielikäinen

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Veteraanipäivää juhlittiin Lyseolla

Lyseon lukio sai tänä vuonna pitkästä aikaa kunnian järjestää Savonlinnan veteraanijuhlan Lyseon juhlasalissa. Juhlalla halutaan kunnioittaa ja muistaa sotiemme veteraaneja, sekä sotaan muuten vaikuttaneita kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta. Juhla oli järjestyksessään 29:s sitten vuoden 1987 ja juhlasaliin saapuikin noin 30-40 veteraania, sekä lottia ja sotaorpoja. Juhlan järjestelyihin ja ohjelman tekoon osallistui koko koulun väki ja juhlasta tulikin kokonaisuudessaan todella onnistunut.
Ennen juhlaa veteraanit olivat vierailleet Talvisalon sankarihaudoilla, jossa laskettiin seppeleet sankarihaudoille ja Talvisalon koulun oppilaat lauloivat pari laulua. Onneksi keli oli hyvä ja jopa aurinkokin pilkahti hetkellisesti näkyviin.

Lippupartion ja lipun saapuminen
Juhlan ohjelmaan kuului esimerkiksi lippu- ja seppelpartio, Lyseon oppilaiden juhlapuheita, vanhojen tansseja sekä kunniamerkkien jakoa veteraaneille, jotka eivät vielä olleet saaneet kansallista tunnustusta toimistaan. Juhlan aikana pidettiin monta puhetta, joista lukion opiskelijoiden Konsta Tarnasen ja Outi Karhun juhlapuheet pääset lukemaan tästä.
Lisäksi kuultiin oppilaiden tekemiä runoja ja Henna Laitisen laulua.
Juhlallisuuksien jälkeen siirryttiin kahville koulun ruokalaan, jossa Savonlinnan mieslaulajat esittivät kaksi perinteistä isänmaallista kappaletta.






Juhlan jälkeen saimme haastateltavaksi juhlan järjestelyistä veteraanien puolelta vastaavan Jaakko Lindellin veteraaniliitosta. Hänen mielestään juhla oli todella hyvin onnistunut eikä moitittavaa löytynyt veteraanien mielestä mistään. Erityisesti veteraanit pitivät vanhojen tanssien tanssiesityksestä ja lauluosuuksista, Lindell paljastaa.
Jaakko Lindell
Kysyimmekin Lindelliltä, millainen juhlien tulevaisuus on veteraanien vanhetessa ja järjestelyiden hankaloituessa vuosi vuodelta.
Hänen mielestään ensi vuonna järjestettävä 30. juhla saattaa jäädä viimeiseksi veteraanien rivien harventuessa.
- 30. juhla olisikin sopivan pyöreä luku, mihin lopettaa.
Noin 15 vuotta sitten juhlat päättyivät vielä veteraanien tanssiin, mutta nykyään se on jo mahdotonta, Lindell muistelee.






Tässä hieman kuvia juhlallisuuksista:

Seppelpartio
Runojen lausuntaa

Wanhojen tanssiesitys
Oppilaskunnan laulu (Zen Cafe- Todella kaunis)
Savonlinnan Mieslaulajat



Kuvat ja teksti: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen













torstai 16. huhtikuuta 2015

Ihmemaan tunnelmaa

Koeviikon päättymisen kunniaksi lähdin kaverini kanssa katsomaan Hyrrän lapsi- ja nuorisoteatteri 1:n esittämää Liisa ihmemaassa -näytelmää. Teatteriin oli löytänyt tiensä ilahduttavan paljon väkeä, niin lapsiperheitä kuin nuoria ja vanhojakin ihmisiä. Kun yleisö pääsi paikoilleen, Liisa aloitti höpöttelynsä itsensä kanssa ja näytelmä lähti käyntiin.

Vajaan tunnin mittainen näytelmä oli piristävä ja raikas elämys. Liisan seikkailut omituisessa maassa, jossa kaikki tuntuvat olevan päästänsä vialla, jaksaa ilahduttaa. Näytelmä oli eheä kokonaisuus, jossa kaikki osat toimivat. Muun muassa Joonas Väkeväisen valot tekivät minuun vaikutuksen. Niillä pystyttiin luomaan hienosti Ihmemaan unenomainen tunnelma. Mieleeni jäi erityisesti valoilla taitavasti tehty Liisan kasvaminen jättimäiseksi ja taas palautuminen normaalin mittaiseksi. Myös äänet, lavastus ja puvustus olivat tärkeä osa näytelmää.

Tietenkin tärkeimmät, eli itse näyttelijät, ilahduttivat suuresti! He näyttelivät ja replikoivat rennosti, ja heidän yhteistyönsä lavalla sujui hyvin. Tiukkaa harjoittelua on selvästi ollut takana! Liisaa näyttelevä Noora Hakulinen oli reippaan pirteä ja suloinen Liisa, joka oli omaksunut roolinsa hyvin. Liisan kissaystävää esittänyt Judith Kautto oli ihastuttavan kissamainen ääneltään ja kehonkieleltään. Näytelmässä olennaisena osana ollut sanoilla leikittely tuli kaikilta kuin luonnostaan. Paljon huomiota kiinnitin myös ilkeään Kuningattareen, jonka roolin Juho Lehiö suoritti erinomaisesti. Kaiken kaikkiaan roolit sopivat jokaiselle täydellisesti! Lapsilla olisi tosin voinut ehkä olla erottuvampiakin rooleja.

Näytelmästä jäi hyvä tunnelma ja se olisi voinut kestää pidempäänkin. Lasten ja nuorten tekemistä oli ilo katsella. Oli mukava paeta hetkeksi todellisuutta Liisan seikkailuihin Savonlinnan kodikkaassa teatterissa!


Teksti: Satu Innanen

Vaalipaneeli keräsi lyseoon kuusi panelistia

Torstaina 26. maaliskuutta järjestettiin Savonlinnan lyseon lukiolla vaalipaneeli, jossa kaikista suurista puolueista oli edustus paikalla - SDP:n Mikko Valtonen, Kokoomuksen Jan Hultin, Keskustan Eero Sistonen, Vihreitten Lauri Kosonen, Vasemmistoliiton Leena Sallinen ja viimeisenä kristillisdemokraattien Sari Behm.
Aina yhtä hurmaavat opiskelijamme Anni Herttuainen ja Noora Kippola juonsivat kyseisen paneelin. Paneelissa olleet kysymykset laadittiin oppilaiden ehdotusten pohjalta. Kysymykset oli jaoteltu aihepiireittäin, jolloin eteneminen oli selkeää ja ymmärrettävää. Itse paneeli eteni mutkattomasti. Panelistit noudattivat vastauksiin määrättyä aikarajaa kiitettävästi ja pysyivät kohtuullisesti aiheessa. Tässä toimittajan mielipide jokaisesta panelistista.
Keskustan Eero Sistonen onnistui melko hyvin. Hänen puheenvuoronsa olivat sujuvia ja selkeitä ja hänen esiintymisensä oli selkeää. Mielipiteet olivat erittäin neutraaleja, jopa kantaaottamattomia.
Vihreiden Lauri Kosenen esiintyi edukseen vihreiden arvoja vankasti kannattaen ja muutoksen puolesta. Kuitenkin hänen puheessaan kuuli kokemattomuuden aavistusta.
Kokoomuksen Jan Hultin oli paneelin vanhin osanottaja, ja tämä näkyi. Ainakin tässä seurassa hän oli selkeästi kokenein kaikista osanottajista. Kuitenkaan kaikki hänen sanomisensa eivät vakuuttaneet.
SDP:n Mikko Valtonen oli mahtava esiintyjä ja muutenkin hyvä tyyppi, joka puhui selkeästi ja pelkkää asiaa. Hän jäsenteli puheensa hyvin, ja ainoa asia josta en hänessä pitänyt oli pukeutuminen: tilanne oli vaalipaneeli, ei siellä pelkkä huppari riitä!
Vasemmistoliiton Leena Sallinen puolestaan esiintyi edukseen älykkäänä ja ajattelevana henkilönä, jonka kanta oli tavoitettavissa.
Kristillisdemokraattien Sari Behm oli suorasanainen ja selkeä ihminen, eikä hänen sanomansa jäänyt epäselväksi. Välillä hän tosin yksinkertaisti asioita ehkä liikaakin.
Oppilaskunnan hallitus vastasi vaalitoimitsijoiden työstä.

Lyseon varjovaaleissa 121 ääntä - Kokoomus sai eniten ääniä


Olipa kerran pieni vaalipaneeli, jonka jälkeen päätettiin pitää nuorisovaalit, varjovaalit joilla haluttiin saada selville lukiolasten kanta politiikkaan. Ihmekös se, kun paneelin jälkeen tuommoinen järjestettiin, paneelin paras ehdokas sai uskomattoman äänivyöryn.
 Loppujen lopuksi tulos oli se, että suurin osa ääniä saaneista sai yksittäisiä hajaääniä, mutta Mikko Valtonen sai huimat 24 ääntä.
Vaalit olivat erinomainen tapa, jolla nämä kaikkititetävät lukiolaiskakarat saivat harjoitella äänestämistä, johon heidän velvollisuutensa onkin osallistua jo muutaman vuoden päästä. Ehdokkaat vaaleissa olivat tietenkin oikeat, mutta ei kai sillä väliä ole, sillä moni varmasti lottosi äänestysnumeronsa tai piirsi kirkkoveneitä. Äänestysprosentti oli huimat 51.9, mutta tuo on valheellinen.
Oikeasti äänestysprosentti oli huomattavasti suurempi, mutta koska osa koulumme kävijöistä on yli 18 vuotiaita, he eivät saa äänestää vaaleissa. On melko kummallinen asia, että heidät oli otettu mukaan äänestysprosenttia laskettaessa, mutta äänioikeutta näissä vaaleissa heillä ei ole. Yhteensä ääniä vaaleissa annettiin 121, joista 116 oli hyväksyttäviä.
Tämän vaalipiirin suosituin puolue oli nuorisovaaleissa Kokoomus 30.3% äänivyöryllä. Läpi olisi päässyt nuorten mielestä päässyt mm. Jouni Backman ja Marko "Fobba" Forrs.



teksti: Lassi Nikulainen ja Konsta Tarnanen
kuva: Anu Partanen

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Pääministerin vierailu 7.4.

Pääministeri Alexander Stubb vieraili Savonlinnan lyseon lukiossa tiistaina aamupäivällä 7. huhtikuuta. Lyseolla viettämänsä puolen tunnin aikana Stubb puhui asioista hymy kasvoillaan ja nimenomaan nuorten näkökulmasta. Hän kertoi hieman  itsestään, omasta historiastaan politiikan parissa ja siitä, kuinka päätyi pääministeriksi elämän laineiden mukana, vaikka hänestä olisi pitänyt tulla jotain aivan muuta.  

Opiskelijat saivat myös esittää pääministerille kysymyksiä. Häneltä kysyttiin muun muassa kielitaitoa ja mielipidettä kielten opiskelun merkityksestä. Stubbin kertoi oman kielitaitonsa olevan varsin laaja hänen kaksikielisen perhetaustansa ja ulkomailla vietettyjen vuosien vuoksi. Suomen ja ruotsin lisäksi hän puhuu sujuvaa englantia, saksaa ja ranskaa. Stubb kertoikin pitävänsä kieltenopiskelua hyvin merkittävänä ja tarpeellisena. Hänen mukaansa jokainen kieli on aina plussaa. 

- Mitä enemmän kieliä osaa sitä parempi, Stubb kannusti.  

Lisäksi kysymyksiä tuli koskien esimerkiksi NATO-jäsenyyttä ja sen vaikutuksia Suomeen, duaalimallia ja talouslamaa. Stubb otti esille erityisesti työn merkityksen keinona talouslamasta nousuun. Hän kertoi uskovansa vahvasti suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, joka voidaan pelastaa vain työllä, jonka luovat suomalainen yhteiskunta ja sen yrittäjät.

- Teistä se kaikki lähtee. 

Stubb kertoi olevansa myös vahvasti erikoislukioiden kannalla ja pitävänsä niitä tärkeinä. Hän kannusti nuoria tekemään asioita, joissa on lahjakas ja joiden eteen on valmis tekemään töitä. 

- Jos olisin facebookissa, peukuttaisin. 

Stubbin mielipide haluttiin kuulla myös jatko-opintoihin hakeutumisesta, sillä välivuoden pitäminen lukion jälkeen on yleistynyt erityisesti tyttöjen keskuudessa. Tämä taas hidastaa työuran alkua, sillä jatko-opintoihin hakeutuminen viivästyy. Pääministeri kertoi näkevänsä välivuoden toimivana vaihtoehtona, jos se tuntuu hyvältä, sillä nykynuorten urapolku tulee olemaan hyvin erilainen verrattuna aiempien sukupolvien urapolkuihin.

- Mikäs siinä. Jokainen valitsee oman urapolkunsa, hän totesi.

Välikevennyksenä pääministeriltä kysyttiin, ketä kahta ihmistä hän suosittelisi Twitterissä seurattavan. Vastaukseen sisältyi enemmänkin kuin kaksi henkilöä - lienee matematiikka jäänyt kielten varjoon. 

Pääministerin vierailu antoi toivottavasti edes jonkun kysymyksiin vastauksia ja jokaiselle mahdollisuuden tutustua häneen paremmin. Näin nuoren silmin katsottuna vierailu oli varsin ainutkertainen kokemus, eikä lainkaan niin jäykkä tai muodollinen kuin olisi voinut odottaa. Stubbin kanssa oli luontevaa ikään kuin keskustella ja hän lähestyi nuoria rennosti omana itsenään. Ennen kaikkea pääministeri painotti vierailunsa aikana kahta asiaa, jotka toivoi nuorten pitävän mielessään elämän varrella: 

Kuunnelkaa sydäntä. Tehkää sellaisia juttuja, jotka tuntuvat hyvältä. Älkää välittäkö siitä, miltä näytätte. Välittäkää siitä, miltä tuntuu. 

 Ennen lähtöään Stubb lisäsi vielä Twitteriin kuvan vierailustaan.




Teksti: Ronja Moilanen
Kuva: Satu Innanen

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pelastakaa koeviikot!

Aamulla herätys seitsemältä, nopeat aamutoimet ja lähtö kouluun. Bussissa vielä viime hetken kertaus, ja sitten täytyy mennä kokeeseen. Muutaman tunnin rutistuksen jälkeen tiedot on valutettu paperille, jonka jälkeen pääsee ajoissa kotiin valmistautumaan seuraavan päivän vastaavaan urakkaan. Vaikka tekemistä riittää, ei hirvitä, sillä aikaa on. Kuulostaako tutulta, lukiolaiset?


Tämä juuri on koeviikkojen paras puoli – aikaa riittää. Aineesta riippuen kokeet ovat ohi viimeistään puoleen päivään mennessä, ja tämän jälkeen on koko loppupäivä aikaa opiskeluun. Tällöin voi rauhassa keskittyä seuraavan päivän kokeeseen eikä kiire aiheuta ylimääräistä stressiä.


Otetaanpa esille toinen järjestely. Jakso on puolessa välissä, ja oppilaat ovat koulussa normaalisti kahdeksan tuntia. Sanakokeita pukkaa, ja läksyt painavat päälle. Suurimmalla osalla on vielä harrastuksia päivittäin, ja jossain välissä pitäisi ehtiä nukkuakin. Ensi syyslukukaudella tähän yhtälöön aiotaan lisätä vielä kurssikokeet. Kokeet ripotellaan pitkin jaksoa ja keskelle koulupäivää. Hyvästi rauhallinen kokeisiin luku, hyvästi nukkuminen ja ennen kaikkea, hyvästi aika!

Meitä kakkosia huolestuttaa tässä uudistuksessa eniten se, miten se vaikuttaa kirjoituksiimme.
Ensi vuonna meidän täytyisi keskittyä niihin, mutta missä välissä ehdimme sen tehdä, jos joudumme 
koko ajan niska limassa lukemaan meneillään olevien kurssien kokeisiin?  Jakson aikana olisi kiva 
keskittyä kirjoitettaviin aineisiin ja vasta koeviikolla kerrata muihin. Jos lukio tähtää kirjoituksiin, niin eikö tällöin tämä kokeilu tee suurta vahinkoa tulevaisuuttamme ajatellen?
Mietimme myös, hyötyykö enää jonkun oppitunnin ylimääräisistä oppitunneista, jos koe pidetään jakson viimeisellä viikolla esimerkiksi maanantaina. Tällöinhän viimeiset tunnit olisivat kokeen jälkeen. Tämä kokeilu vaikuttaa moneen asiaan ja vaatii paljon myös opettajilta.  Koeviikkojen poistamiselle kannattaisi meidän mielestämme vielä etsiä toisia vaihtoehtoja, esimerkiksi koeviikolla pidettäviä kertaustunteja, mikä on yleinen käytäntö monissa lukioissa. 


Ymmärrämme kyllä, että tällä uudella järjestelyllä pyritään saamaan meille oppilaille enemmän 
opetusta lyhyen syyslukukauden vuoksi. Kuitenkin muutama oppitunti lisää tuntuu melko kovalta 
hinnalta, kun pelissä on jaksamisemme, menestyksemme ja sitä kautta ehkä tulevaisuutemmekin. 
Toivoisimme tulevina abeina, että koeviikot säilyisivät ja saisimme jaksojen aikana keskittyä 
rauhassa kirjoituksiin ilman, että tarvitsisi stressata samoihin aikoihin olevista kokeista.


Kysyimme myös parin kakkosluokkalaisen mielipiteitä asiasta. Haastateltavina olivat Tiia Hartikainen ja Oona Käyhkö.

1. Mitä mieltä olet koeviikkojen poistamisesta ensi syksynä?
2. Mitä ehdotuksia sinulla olisi?
3. Luuletko uuden järjestelyn vaikuttavan opiskelumenestykseesi?


1. Tiia: Ei ole kiva, kun kokeita on sitten paljon ja pitkin jaksoa. Ilman koeviikkoja ei ole aikaa lukea niin paljon.
Oona: Minusta koeviikot ovat hyvät. Kun koeviikolla on tuntejakin, ei ole aikaa opiskella. Myös kokeiden jälkeiset tunnit tuntuvat turhilta. 


2. Tiia ja Oona: Kertaustunnit koeviikolla olisivat kiva ja hyvä vaihtoehto.

3. Tiia: Vaikea sanoa vielä, mutta kirjoituksiin lukemiseen ei varmaan ole niin paljon aikaa.
Oona: Ainakin vaikuttaa rankalta, stressaa jo nyt, kun syksyllä on myös kirjoitukset.

Teksti: Emma Sorjonen ja Maarit Mielikäinen
Gallup ja kuvat: Satu Innanen ja Maarit Mielikäinen