Sähköiset ylioppikirjoitukset: 91 kirjoittajaa

Lyseon historiassa koettiin perjantaina erityinen päivä, kun sähköisten ylioppilaskokeiden vuorossa oli ainereaalipäivä: terveystiedon, maantieteen, uskonnon ja yhteiskuntaopin kokeet olivat kaikki sähköisiä. Yhteensä salissa oli 91 sähkön tarvitsijaa koneeseensa. Sangen sähköinen tunnelma.

Koneet saatiin toimimaan, ja koe päästiin aloittamaan tasan klo 9.

Uudenlainen kokemus salissa. Siksi koetta harjoiteltiin etukäteen. 

Tikulta käynnistäminen: onnistuuko kaikilta koneilta? Kuva tiistain kenraaliharjoituksesta.

Kuvat: Titta Välimaa

Runoutta!

14.9. saimme vieraaksemme Runoutta! -kiertueen kaksi runoilijaa, Susinukke Kosolan sekä Juho Niemisen.  He kertoivat meille runoudesta ja omasta elämästään runoilijana. Kiertue on Runoyhdistys Nihil Interitin hanke Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kiertueen tavoitteena onkin vierailla sadassa eri koulussa ympäri Suomea. Onneksemme Savonlinnan lyseon lukio on tässä joukossa mukana! Lisää kiertueesta pääset lukemaan osoitteesta http://www.runoutta.fi. 

Sekä Susinukke Kosola että Juho Nieminen esittävät omia runojaan yleisölle. He ovat kumpikin perustaneet oman kustantamon ja julkaisseet runokokoelmia. Molemmat heistä kirjoittavat runojen lisäksi esimerkiksi kolumneja ja muita tekstejä.

Nieminen on kotoisin Joutsenosta ja hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä. Aikanaan hän kiinnostui runoudesta ystävänsä kautta, joka järjesti runotapahtumia. Hänen lukemansa runot olivat lyhyitä ja ytimekkäitä, mutta vaikuttavia.

Venäläistaustainen Daniil Kozlov, taiteilijanimeltään Susinukke Kosola, on sanojensa mukaan runoillut jo ennen kuin osasi kirjoittaa. Hän piirsi lapsena kuvia ja kertoi niiden olevan riimejä. Myöhemmin hän jatkoi kielellä leikkimistä ja opiskeli Turun yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Susinukke ei edusta stereotyyppistä runoilijaa, vaan hänen tyylinsä on hyvin uniikkia. 

Pyysimme heitä kuvailemaan runoilijan tyypillistä työpäivää. Saimme vastauksen, että runoilijalla ei ole selvää vapaa- ja työaikaa. Välillä kirjoittamiseen uppoutuu moneksi päiväksi, mutta toisinaan on vaikeaa löytää inspiraatiota. 

Lopussa Susinukke ja Niminen vielä painottivat äidinkielen opiskelun tärkeyttä: kun osaa hyvin kieltä, pystyy puhumaan avoimesti tunteista, ja myös muut ymmärtävät sinua paremmin.

Jos haluaa tulla hyväksi kirjoittajaksi, pitää tarkkailla ympäristöä, lukea paljon erilaista kirjallisuutta ja kehittää omia äidinkielen taitojaan.  

Juho Nieminen (vas.) ja Susinukke Kosola (oik.) esiintymässä opiskelijoille.

Teksti ja kuva: Mirka Utukka ja Vilma Raunola

Kuvaterveisiä retkeilykurssilta

Perjantaina 1. syyskuuta kuusitoista innokasta retkeilykurssilaista kokoontui Aholahden hiihtokeskukselle suuntana Tervastupa, retkieväät ja yöpyminen teltassa. Tässä tunnelmia matkan varrelta.

 

 

Puolessa välissä matkaa retkeilykurssilaiset jakautuivat kahtia ja halukkaat suuntasivat lisälenkille, josta tuli LISÄlenkki pienten suuntahaasteiden takia.

 

Kuikankololta lähetimme terveisiä Hannulle, joka oli tulossa lentokoneella Helsingistä myöhemmin mukaan.

 

 

Paluumatkalla pysähdyimme Mustalammen laavulle nauttimaan retkievästä. Retkeilykurssille (LI04) pääsee osallistumaan taas ensi syksynä. Hieno kokemus - kurssilaiset suosittelevat!

Liettua tulee, oletko valmis? - Haastattelussa Anna Piipari

Huhtikuun lopussa kouluumme ilmestyy pelottavan näköisiä liettualaisia herrasmiehiä, ja daameja. Mutta miksi ihmeessä? Tätä mysteeriä kävimme selvittämässä ruotsin ja englannin opettaja Anna Piiparin luona. Hän toimii tämän kyseisen Liettua-hankkeen vastuuhenkilönä.

Liettua-hankkeen aiheena on maahan- ja maastamuutto. Sen perimmäinen tarkoitus on tutkia ja tutustua maahanmuuttoon ilmiönä sekä tutustua maahanmuuttajiin, luoda parempi suhde kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Savonlinnan Kristillinen opisto on myös mukana tässä projektissa. Liettuan puolelta hankkeessa on Siauliai Statys Salkauskis Gymnasium. Eli siis Siauliain kaupungissa sijaitseva lukio.

Tässä kunnianhimoisessa hankkeessa on toki myös haasteensa. Yhteydenpito voi olla vaikeaa, onhan Liettua aivan eri maa kuin Suomi! Liettuassa koulunkäynti on alkanut myöhemmin kuin Suomessa ja näin ollen eri asioiden sopiminen on saattanut tuottaa hiukan haasteita. Vaikka hankkeessaan on ollut omat ongelmansa, etenee se jo hyvää vauhtia! Jäämme innolla odottamaan miten hanke etenee sekä jatkuuko koulujen välinen yhteistyö tulevinakin vuosina. Lyseoltakin on lähdössä 15 ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijaa Liettuaan vierailulle. Jatkossa kuulemme varmasti tästäkin opintomatkasta!

Lähtölaukaus CERN-tiedeopetushankkeeseen

Uutta, jännittävää, mielenkiintoista. Sanoja, jotka varmasti kuvasivat hyvin perjantaiaamua 25.8. Sokoksen parkkipaikalla kello 06:30. Parkkipaikka itsessään ei suinkaan herättänyt näitä tunnetiloja ja ajatuksia, vaan paikka, johon aioimme suunnata autojen keulat: kohti Jyväskylän fysiikan laitosta ja siellä järjestettävää CERN-lukioseminaaria. Matkalla olivat mukana koulumme opiskelijat Jade Hellsten, Mia Suomalainen, Katariina Suutarinen, Samu Rautiainen, Taavi Suvantola ja Juuso Janhunen sekä matemaattisten aineiden lehtori Ville Holopainen ja opinto-ohjaaja Sara Jakonen.

Ennen kuin pääsette kuulemaan ajatuksiamme ja kokemuksiamme matkasta, kerron hieman taustoista:

Miksi lähdimme matkaan?

Jyväskylän fysiikan laitoksella järjestettiin CERN-lukioseminaari, joka liittyi valtakunnalliseen CERN-tiedeopetushankkeeseen. Lähes 300 koulua on mukana hankkeessa.

Mitä CERN-tiedeopetushanke tarjoaa?

Vuodesta 2000 lähtien hanke on tarjonnut suomalaisille lukiolaisille muutaman päivän tiedeleirejä CERNissä, joka on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Sveitsin Genevessä. Lisäksi hanke järjestää muun muassa kesäkursseja rehtoreille, opettajille ja opoille. Ennen CERNiin lähtöä matkaan kuuluu erilaisia vierailuja ja teoriaopetusta.

Mikä on CERN-tiedeopetushankkeen tavoite?

Tavoitteena on antaa haasteita luonnontieteistä kiinnostuneille lahjakkaille nuorille, edistää monipuolisten oppimis- ja opiskeluympäristöjen käyttöä sekä tukea lukioiden ja opettajien yhteistyötä verkostoitumisen avulla.

Avasimme fysiikan laitoksen ovet neutriinojen ihmeelliseen maailmaan

Saavuimme perille fysiikan laitokselle vauhdikkaan automatkan saattelemana juuri kreivin aikaan 9.30. Tällöin alkoi virallinen ohjelma professori Jukka Maalammen tervehdyssanoilla yhdessä laitoksen luentosalissa. Heti alkupuheen jälkeen pääsimme kuulemaan Kai Loon luentoa neutriinoista ja niiden tutkimisen vaikeudesta.

         Luentodioja neutriinoista

Luennoitsija Kai Loo

Innostuneina ja keskittyneinä kuuntelemassa luentoa. Kuvassa Jade Hellsten, Katariina Suutarinen, Mia Suomalainen, Samu Rautiainen, Juuso Janhunen ja Taavi Suvantola.

Tiedeleiriin valmistautuminen ja hyvä blogiteksti

Kai Loon luennon jälkeen pääsimme kuulemaan videolähetyksen muodossa Katri Lassila-Perinin kertomana, mitä kaikkea tiedeleirille tarvitaan mukaan. Näitä asioita olivat muun muassa uteliaisuus ja avoin mieli, rohkeus esittää kysymyksiä, fysiikan peruskäsitteet ja hiukkasfysiikan perussanasto.

Voidaksemme kertoa hankkeen tuomista ajatuksista ja kokemuksista blogitekstien muodossa, saimme oivallisia vinkkejä ja ajatuksia Elina Jokisen luennolta “Miten kirjoitetaan hyvä blogiteksti?. “On tärkeää säilyttää punainen lanka koko blogitekstin ajan”, Elina Jokinen ohjeisti.

 

Elina Jokinen toimii mm. YTL:n sensorina

Luennot päättyivät salissa noin kello 12, jolloin siirryimme lounaalle fysiikan laitoksen ruokalaan.

Ensin nanoteknologiaa…

Kun verensokeriarvot oli saatu kohdalleen kello 13 mennessä, pääsimme tutustumaan nanoteknologiaan ja sen sovelluksiin. Näitä olivat esimerkiksi rakenteeltaan kestävät ja erittäin kevyet jääkiekkomailat ja sukset. Oli myös erittäin mielenkiintoista päästä kuulemaan nanoteknologian soveltamisesta lääketieteellisiin menetelmiin, kuten uusiin syöpähoitoihin ja DNA-molekyylin kasvattamiseen haluttuun muotoon.

Kuva nanoteknologian tiloista

...ja sitten kierros syklotronilaboratoriossa

Ennen vierailupäivän päättymistä pääsimme vielä tutustumaan syklotronilaboratorioon ja siellä olevien erilaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin.

Oli hienoa päästä näkemään asioita omin silmin ja liikkumaan sekä laboratorion että fysiikan laitoksen tiloissa. Vierailu toi varmasti lisää innostusta ja uusia näkökulmia fysiikan alan tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Savonlinna kutsui meitä taas

Kello 15 erittäin antoisan, mielenkiintoisen ja tietomäärältään rikkaan päivän jälkeen lähdimme - tai ainakin aivomme lähtivät - kotimatkalle kuvan näyttämissä tunnelmissa…

Aivot saivat jättimäisen annoksen fysiikkaa kerralla

Teksti: Katariina Suutarinen LL15a

Kuvat: Ville Holopainen

Ykkösten hyvinvointipäivä + minigallup

Torstaina 24.8 koulullamme vietettiin jälleen jo perinteeksi muodostunutta ykkösten hyvinvointipäivää. Päivän avasi apulaisrehtorimme Pia kertomalla opiskelijoille päivän kulusta ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tärkeydestä.

 Erilaisia pajoja oli viisi:
.

  Terveydenhoitajasijainen Hilmi Tolsa piti rentoutumispistettä




                                                                                 















Koulupsykologi Miika Väisäsen kanssa puuhasteltiin mielenterveyteen liittyvien voimavarojen kanssa

 Koulukuraattori Hanna-Leena Lipsasen kanssa jatkettiin hieman samalla teemalla Väisäsen pajan kanssa ja keskityttiin pohtimaan omaa hyvinvointia. Sara-opon ja tukareitten vetämällä pisteellä pohdittiin suuntaviivoja lukio-opintoihin.

Edellisvuosien tapaan suosikiksi nousi ravitsemusterapeuttien vetämä piste jossa päästiin mm. maistelemaan smoothieta, selvittämään anagrammeja ja jumppaamaan

Ravitsemusterapeutit Hilla Martikainen ja Satu Parkkinen

Kuuluisa smoothie

Hyvinvointipäivän yhteydessä pääsimme kyselemään muutamilta uusilta ykkösiltä kysymyksiä kouluun liittyen.

1.Mikä sai hakemaan tähän kouluun?

2. Miten olet sopeutunut tänne?

3. Mitä täällä voisi teidän mielestä kehittää?

4. Mitä mieltä olet tästä teemapäivästä tai teemapäivistä yleensä?

Ja tärkein kysymys 5. Mitä mieltä olette abeista?

Konsta Karttunen

1. Koska kielenkääntäjän opinnot kiinnostavat minua ja lukio on ainut/helpompi väylä yliopistoon.

2. Varsin hyvin, jokaisella kurssilla on tuttuja ja olen saanut uusiakin kavereita

3.Ei tule äkkiseltään mitään mieleen, täällä on paljon vapaampaa kun yläasteella

4. Kivaa vaihtelua arkeen.

5. Mitä on abit?? En tiedä.

                                                             

                                                                                                                                                                        Anni  Vaikkinen & Aino Turtiainen

1. Koska tulevaisuuden suunnitelmat vaatii lukion.

2. Hyvin, paikat ovat vielä välillä vähän hakusessa

3.Ei tule mitään mieleen

4. Eipä niihin juuri koulussa törmää kun ruokailut ja kaikki on eriaikaan.

5. Kivaa vaihtelua normaaliin koulupäivään

                                                                                                                                               

                             Kuvat ja teksti: Mari Luukkanen & Laura Natunen                   

Pelit on kulttuurijuttu enemmän kuin uskoisikaan

Pelidesingia opiskeleva Salli Loikkanen esitteli videopelejä ja niiden kulttuurisidonnaisuutta Älylataamossa tällä viikolla. Paikalla oli abeja sekä ykkösiä kuulemassa kiinnostavia näkökulmia liittyen uutuuspeleihin ja niiden tekemiseen. Kiinnostavaa oli esimerkiksi kuulla, miten japanilaisten kehittämä Persona 5 (jota kukaan paikalla olleesta noin viidestäkymmenestä nuoresta ei ollut pelannut) perustuu jungilaiseen psykologiaan ihmisen identiteetistä ja ns. maskikäyttäytymisestä, josta peli on saanut nimensäkin.

Salli esitteli muutamia trailereita ja kertoi taustoja pelien visuaalisesta ilmeestä.

- Mytologian hahmot ovat usein mukana peleissä, mutta pelisuunnittelussa ei ole vierasta sekoittaa vaikkapa kristinuskon hahmoja samaan peliin.

Kiinnostavaa oli myös kuulla, miten huippusuositun Overwatchin hahmot on puettu: alkuperäisväestön perinteisiä pukuja räikeästi hyödyntävä peliyhtiö on joutunut selittelemään hahmojensa taustoja esimerkiksi maorien ja intiaanien kohdalla.

Vierailu liittyy osana lyseossa pyörivään pelihankkeeseen Voit(olla) paras. Salli avasi varmaan myös monen käsityksiä siitä, miten moni taito on ensin jollain tavoin hallittava, jos aikoo ammattilaiseksi peliteollisuuden alalle.

Kevään 2017 uudet ylioppilaat

Savonlinnasali täyttyi ylioppilasjuhlan tunnelmasta ääriään myöten kesäkuun ensimmäisenä lauantaina 3.6.2017. Valkolakin painoi päähänsä 101 nuorta.

Juhla on pian alkamassa. Valmistautumista Savonlinnasalin ala-aulassa.

Todistuksiaan hakemassa LL 14a. Ryhmänohjaajana Ville Holopainen.

LL 14b: ryhmänohjaajana Annikka Koivuniemi.

LL 14c, ryhmänohjaajana Anna-Leena Neuvonen.

LL 14d, ryhmänohjaajana Risto Okkonen.

LL 14e, ryhmänohjaajana Harri Riikilä.

LL 14 f ja 14 g sekä 13 f, onnittelemassa ryhmänohjaaja Sara Jakonen.

Hienon ja muistorikkaan ylioppilaan puheen piti Anni Herttuainen.

Kaikki valmista: uudet ylioppilaat julistetaan. Gaudeamus igitur alkaa.

Vuosikertomus 2016-2017 Savonlinnan lyseon lukio

Teksti: Anu Partanen, kuvat: Titta Välimaa

Savonlinnan lyseon lukion kevätjuhla 2017

Lyseolla vietettiin tänäkin vuonna kevätjuhlaa viimeisenä koulupäivänämme. Koulumme ykköset ja kakkoset kokoontuivat juhlasaliin puolenpäivän aikoihin. Vaikka tämän vuoden kevätjuhlaa varjostikin harvinaisen kolea sää, ei se latistanut tunnelmaa. Tunnelmassa oli aistittavissa helpotuksen tunne; jokaisen lukiolaisen rankka kevätrupeama oli vihdoin ohi.

Kevätjuhla alkoi koulumme oppilaiden Veeran ja Ennan energisellä kevätjuhlan avausjuonnolla. Tämän jälkeen salissa raikasi kaksi kappaletta: legendaarisen Soittajapojan sekä Laura Närhin & Erinin kappaleen Siskoni. Esitykset saivat yleisöltä raikuvat aplodit.

Laulut täyttivät koulun juhlasalin. Kuvassa vasemmalta: Samu Rautiainen, Kaisu Särkinen, Pihla Uimonen, Kasper Neuvonen, Emma Huittinen, Milla Kemppanen ja Oskari Masalin.

Kuten monet tietävätkin, koulumme oppilaita ja opettajia kävi opintomatkalla Oxfordissa, Englannissa aiemmin tänä vuonna. Näimmekin juhlassa Mikon ja Eeron tekemän, matkaa avaavan kuvakoosteen. Saatuamme jokainen oman osamme Oxfordista juhlassa esitettiin runopastisseja 2. vuoden opiskelijoiden tyylikokeiluja Shakespearin aikalaisen, John Donnen runoista. Runot olivat ainakin minulle uutta kevätjuhlassa, mutta ei ollenkaan huono valinta!

Säväyttävien runopastissien jälkeen olikin jo aika rentoutua musiikin parissa. Syvennyttyämme ensin Mo Ghile Mearin tunnelmaan kuulimme vaikuttavan version Backstreet Boysin klassikosta Show Me the Meaning of Being Lonely.

Lyseon opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Oskari Masalin esitteli hallituksen vuosikertomuksen yleisölle. Hallituksen vuosikertomus on luettavissa Lyseon lukion vuosikertomuksesta 2016-2017, jonka linkki löytyy jutun lopusta. Hallitus myös esitti yleisölle kuvakoosteen lukuvuoden ajalta.

Hallituksen puheenjohtaja Oskari Masalin kertomassa hallituksen vuodesta 2016-17.

Sopivana kontrastina kuulimme jälleen kaksi kappaletta. Ensimmäisenä esitysvuorossa oli ikiklassikko The Sound of Music. Tämän jälkeen kuulimme pehmeän, mutta voimakkaan rendition Johanna Kurkelan kappaleesta Kaikki askeleet.

Rehtori Ismo Falck piti puheen kevätjuhlan loppupuolella. Rehtori puheessaan tietysti kiitti lyseolaisia menneestä vuodesta, mutta ei vain jäänyt vellomaan menneisiin. Ismo nimittäin nosti koulumme tulevaisuuden tapahtumia esille: Voitolla-hanke on jo täydellä tohinalla käynnissä (lue lisää) ja lisäksi otamme osaa Liikkuva toinen aste -hankkeeseen. Ismo myös mainitsi puheessaan opiskelijavaihto-ohjelma Nordplusin. Lyseon oppilaiden lisäksi Ismo kiitti opettajia sekä lähtevää henkilökuntaa; kolme opettajaa jää eläkkeelle ja terveydenhoitaja Elina Valta siirtyy muihin haasteisiin.

Kuten mainittiinkin, niin tänä vuonna kolme koulumme opettajaa jää eläkkeelle 1.8.2017. Perinteiseen tapaan jokaista eläkkeelle jäävää opettajaa muistettiin kukalla ja kirjekuorella, jonka sisältö jäänee mysteeriksi. 😉 Jokaisen eläkkeelle jäävän opettajan panos koulumme tasoon ja yhteishenkeen on ollut valtava. Me oppilaat jäämme kaipaamaan Riston, Merjan ja Markun tunteja. Vaikka he koulustamme lähtevätkin, heidän tunneillaan koetut muistot ja opitut taidot pysyvät mukanamme loppuelämämme ajan. Emme voikaan kuin sanoa: iso kiitos mahtavasta opetuksesta ja mukavia eläkepäiviä!

Lehtorit Merja Korpijoki (vasemmalla), Markku Mäkinen (2. vasemmalta) ja Risto Okkonen (keskellä) jäävät eläkkeelle 1.8.2017. Heitä muistamassa kuvassa opettaja Hannu Soini (2. oikealta) sekä opinto-ohjaaja Sara Jakonen (oikealla).

Juhlan lopuksi koko yleisö nousi laulamaan Suvivirren. Siinä on kesän taikaa: kun Suvivirren on kuullut joka vuosi lomille lähdettäessä, ymmärtää sen laulettuaan lukuvuoden kovan työn olevan ohitse ja ansaittujen lepopäivien olevan edessä. Jäämme innolla odottamaan, millaisia haasteita ja muistoja tulevalla lukuvuodella on meille antaa.

Mukavaa kesää kaikille Lyseon mediaryhmän puolesta!

Suvivirsi kajahti komeasti. (kuva: Titta Välimaa)

teksti ja kuvat: Eino (ellei toisin mainittu)

Lyseon vuosikertomus 2016-2017

Tulevaisuuden kuusi istutettiin lyseon sisäpihalle

Perjantaina 19.5. kokoonnuimme koko kouluväen kanssa istuttamaan tulevaisuuden kuusta. Kuusen kantaisä on 100 vuotta sitten istutettu itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa. Itsenäisyyden kuusen siemenistä istutettiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna ympäri Suomea kotikuusia. Lyseon sisäpihalla kasvava tulevaisuuden kuusi on jonkin kotikuusen siemenestä istutettu.

Paikka kuuselle on katsottu.

Istutus alkaa.

Uuteen maahan.

Kuusen istuttivat rehtorimme Ismo yhdessä opiskelijakunnan puheenjohtajan Oskari Masalinin kanssa. Kuusen istuttamisen jälkeen Milla Kemppanen lauloi Maamme -laulun ensimmäisen ja viimeisen säkeistön lyseon väelle.

Kuusen istuttamisseremonian päätyttyä lauloi koko koulu onnittelulaulun Anna-Leenalle.
Teksti ja kuvat: Miro Brunou

Voitolla-hanke Savonlinnan lyseon lukiossa

Lyseolla on ollut jo noin vuoden verran käynnissä Voitolla-niminen hanke. Kaksi koulumme oppilasta päätti ottaa selvää, mistä ihmeestä hankkeessa on oikein kyse. Mysteerin ratkaisemiseksi haastattelimme yhtä hankkeen yhdyshenkilöä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa Anita Hietalahtea.

Mikä tämä hanke on?

- Voitolla-hanke on pelillistämiseen liittyvä hanke, jonka koko nimi on “Voit(olla) paras oppija!”. Ideana on uuden opetussuunnitelman mukaisesti saada opiskelijat paremmin mukaan opetuksellisiin juttuihin. Hankkeen avulla opitaan teknologisia taitoja, kurssin sisältöä ja pystytään arvioimaan ryhmätyöskentelyä hyödyntämällä pelialustoja; opitaan kurssin sisältöä opiskelijoille läheisellä tavalla eli teknologian välityksellä pelialustoja hyödyntäen.

Miten tämä tapahtuu käytännössä?

- Esimerkiksi yhden kurssin sisältö voidaan jakaa pienempiin osioihin tai teemoihin. Opittavasta asiasta tehtäisiin peli niin, että opiskelijat muodostavat joukkueita, jotka rakentavat pelialustalle kysymyspaketin. Kysymyspaketin avulla testataan toista joukkuetta; ikään kuin pelillistetään oppimissisältöä. Ideana on toteuttaa arviointia samalla; mitä ja miten on opittu sekä miten oppimallasi voi menestyä. Peli laskee tulokset ja voittajajoukkue on paras oppija! Pelien sisältöjä rakentamalla opiskelijat opettavat samalla toisiaan teknologista osaamistaan jakamalla. Kurssien ulkopuolelta värvätään vertaistutoreita ohjaamaan opiskelijoita. Tutoroinnista saa pienen korvauksen.

Mitä hankkeeseen liittyy pelialustojen hyödyntämisen lisäksi?

- Hankken ei ole tarkoitus toteutua pelkästään sähköisessä muodossa, vaan siihen liittyy myös innostavaa oppimisympäristöä edistävää toimintaa. Koulumme kirjasto kaipaa uudistusta, koska Älylataamo on ollut koulussamme niin suosittu tila, joten vastaavia tiloja tarvitaan lisää. Nuorille tarvitaan lisää tiloja tehdä asioita yhdessä. Voitolla-hankkeen kautta saimme ajatuksen tehdä kirjastosta sosiaalinen olohuone, jossa opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijat voivat viettää aikaa, kuunnella musiikkia, oleskella ja jossa myös kirjat tulevat lähelle. Kirjastosta tulisi enemmänkin äänekkäämpi, sosiaalisempi, puhuvampi tila. Opiskelijakunnan hallituksen huoneesta tehtäisiin hiljainen tila, jossa olisi hiljaista opiskelua ja kokouksia. Tila olisi heille, jotka haluavat levätä päivän välissä, lukea kokeeseen tai tehdä itsenäisesti tehtäviä. Sieltä voisi myös hakea kursseihin liittyvät kirjat.

Koulumme kirjaston bulevardi nyt. Miltähän siellä näyttää tulevaisuudessa?

Kuka sai idean tähän hankkeeseen ja mistä idea lähti?

- Idea on lähtenyt alun perin siitä, että me olemme jonkin verran käyneet koulutuksissa, jotka liittyvät nimenomaan interaktiivisuuteen. Uusi opetussuunnitelma tuntui sisällöltään sellaiselta, että opiskelijoita kaivataan paremmin mukaan. Pelillistäminen on ollut ns. tapetilla. Kun rehtori (Ismo Falck) tarjosi tätä hankemahdollisuutta noin vuosi sitten, niin minulla tuli tällainen pelillistämiseen ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvä idea koulutuksissa juosseena kirjastonhoitajana mieleen. Esittelin ideani Ismolle opettajien pienryhmäpalaverissa ja aloimme Loikkasen Virpin kanssa tekemään hankehakemusta. Muokkasimme siitä sen näköisen kuin ajattelimme, että voisimme toteuttaa. Halusimme myös opiskelijat siihen mukaan vertaistutoreina opettamaan, kun te olette näitä pelihirmuja vielä enemmän kuin me opettajat. Teimme hankehakemuksen ja Ismo hyväksyi sen. Viime heinäkuussa saimmekin sitten päätöksen, että hankeidea on hyväksytty.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

- Hankkeella tavoitellaan oppimisen tehostamista ja opetuksen kehittämistä uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat jakaisivat omaa tietämystään ja taitojaan muiden opiskelijoiden lisäksi myös opettajalle. Yleensä opettajia on pidetty “kaikkitietävinä” ja tästä ajatuksesta olisikin tarkoitus päästä eroon. Opettaja ei olisi vain tiedonsyöttäjä, vaan ohjaisi toimintaa. Tässä tapauksessa te "pelihirmut" voitte opastaa opettajia ja muita opiskelijoita siihen, miten pelejä tehdään ja pelataan, me opettajina huolehdimme vain siitä, että kurssin sisältö tulee opittua opetussuunnitelman mukaisesti ja että tekeminen kurssilla onnistuu. Tarkoituksena olisi, että koulussamme hyödynnettäisiin paremmin koulun tiloja ja sitä kautta opiskelijatkin viihtyisivät ja oppisivat paremmin vaihtoehtojen myötä. Oppimistila voi olla muutakin kuin luokkahuone. Se voi olla kirjasto, sähköinen pelialusta tai koulun sisäpiha. Koulun sisäpihalle on myös suunnitteilla uudenlaisia toimintoja. Haluamme, että sisäpiha olisi laajemmassa käytössä esimerkiksi liikunta- ja välitunneilla.

Miten hanke rahoitetaan?

- Haimme tukea kalusteisiin, laitehankintoihin ja pelialustojen lisensseihin. Saimme hankkeeseen rahoitusta yhteensä 60 000 euroa, joista 12 000 euroa kaupungilta ja 48 000 euroa Opetushallitukselta. Aikaa hankkeen toteuttamiseen on kesään 2018 asti.

Miten hanke etenee tästä eteenpäin?

- Ensi syksyyn mennessä Voitolla-hankkeen kirjastoprojektin pitäisi olla valmis. Vaikka hankkeen toteuttaminen on hieman viivästynyt erinäisistä syistä, niin saamme sen valmiiksi ajallaan. Yhteistyökumppaniltamme Iskulta on käyty tutustumassa tiloihin ja he tekevät suunnitelman siitä, mitä kaikkea sinne voitaisiin opiskelijoiden ideoiden pohjalta laittaa. Hankimme kesän korvilla ja alkusyksystä sopivat tavarat. Remontoimme tiloja viihtyisämmiksi. Lekaa ei kuitenkaan oteta käteen, vaan tyydytään maltillisimpiin keinoihin. Tiloja maalataan, sinne asetetaan hyllyjä, huonekaluja, kukkia jne. Sisäpihalle asennetaan ovi, jonka olisi määrä valmistua ensi vuoden puolella.

Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?

- Innokkaille Lyseon pelinrakentajille ja remonttireiskoille olisi siis tarvetta heti elokuusta lähtien saadaksemme pelit käyntiin ajoissa. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan!

Lisää hankkeesta voit lukea osoitteesta http://mobileshanke.blogspot.fi

haastattelijat: Markus ja Eino (Lyseon mediaryhmä)

kuva: Eino

Mediaryhmän kevätretki

Miro ja Veikka haastateltavina

Tiistaina 23.5 mediaryhmä pääsi vierailemaan Yleisradion toimistolla Savonlinnassa. Vierailulla pääsimme tutustumaan toimittajan työhön ja työprosessiin, jota jutun kirjoittaminen vaatii. Saimme mm. tietää, että suuri osa kuvista otetaan älypuhelimilla! Enää ei tarvitse kantaa suuria kamerareppuja mukana, ellei oteta videota televisioon. Yksi toimittaja on kykenevä tekemään jutun radioon, nettiin, someen ja jopa televisioon. Vierailu avarsi hyvin media-alan haasteista ja mahdollisuuksista. Oli myös mielenkiintoista saada selville, miten kaikki radion ja TV:n takana tapahtuu.

Salakuva Ylen tiloista

Vierailun lopussa kaksi onnekasta mediaryhmäläistä pääsi vielä radiohaastatteluun. Nämä kaksi onnenpekkaa olivat Miro ja Veikka. Haastattelussa tiedusteltiin nuorten uutistenlukuinnosta sekä tavoista, joilla nämä nuoret herrasmiehet löytävät uutisensa. Haastatteluun osallistuminen oli molempien poikien mielestä mielenkiintoinen kokemus.

Vierailun päätyttyä koko ryhmä suuntasi Lippa-kioskille nauttimaan koulun kustantamia jäätelöitä. Jäätelöt olivat oikein maukkaita, olivathan ne ilmaisia. Kevätretki oli suurmenestys, eikä kulunutta lukukautta olisi paremmin voimut saada päätökseen.

Asiaan uppoutuneiden mediaryhmäläisten selkiä

Iloisia naamoja täynnä jäätelöä!