Kestävän kehitysken teeemaviikko ja kansanedustajavierailu

Kestävän kehityksen teemaviikko ajoittui tänä vuonnna 1.-5. helmikuuta. Lyseolla viikko näkyi teeman mukaisina aamunavauksina ja opetuksena, kuten esimerkiksi kemian kurssilaiset vierailivat Savonlinnan Kuitulaboratoriolla. Mitä kestävällä kehityksellä sitten oikein tarkoitetaan? Tähän kysymykseen saimme täsmällisen vastauksen maanantaina 8.2, kun koulullamme vieraili Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen.

"Kulutetaan vain yhden maapallon verran"

Järvinen kertoi yleisesti kestävästä kehityksestä ja vastaili oppilaiden esittämiin kysymyksiin noin tunnin mittaisen kyselytilaisuuden aikana.
"Nykyisin kehittyneet länsimaat kuluttavat noin neljän maapallon verran, kun taas kehitysmaat puolikkaan. Nyt on muutoksen paikka! Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan maapallon hyvinvointiin esimerkiksi kulkemalla aamuisin oman auton sijaan julkisella liikenteellä, syömällä ekologisesti tuotettua ruokaa ja ottamalla vaikkapa minuutin lyhyempiä suihkuja".

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen

Kyselytilaisuudessa Järvinen kertoo, että hänen osaltaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa tulee ihan luonnostaan. Hän suosii kirpputoreja ja on aktiivinen julkisen liikenteen käyttäjä, sekä hänelle kotona kierrättäminen, säästeliäs lämmitys ja vedenkäyttö ovat tärkeä osa arkea. Jopa kaikki hänen Linnanjuhlissa käyttämänsä asut ovat olleet täysin kierrätysmateriaalista tehtyjä tai kirpputorilta löydetttyjä.
Järvinen ottaa myös kantaa Suomen lainsäädäntöön, jonka pitäisi tukea kestävän kehityksen periaatteita paremmin. Esimerkiksi kilometrikorvauksia pitäisi maksaa mieluummin polkupyörällä ajamisesta, eikä suinkaan autolla saastuttamisesta.

Teollisuus on suurin energian kuluttaja ympäri maailmaa, mutta onneksi suuryritykset ja valtiot ovat alkaneet tehdä työtä maapallomme pelastamiseksi ja Suomi onkin yksi maailman johtavista maista uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä. Silti esimerkiksi puhdasta vettä kulutetaan liikaa ja turhaan. Miksi WC:n huuhteluun ei käytetä esimerkiksi talteenkerättyä sadevettä, vaan vesijohtovettä vedetään pöntöstä alas. Tosiasiahan on, että seuraava maailmansota tullaan käymään puhtaasta juomavedestä, joten miksi sitä tuhlataan huolimattomasti?

Viimeaikoina paljon puheenaiheena olleeseen pakolaispolitiikkaan ja sen mukanaan tuomaan kulttuuriinmuutokseen kysyttiin myöskin Järvisen mielipidettä. "Suomi on ollut jo useamman kymmenen vuotta kulttuurimurroksen alla, joka ei ole mitenkään riippuvainen pakolaisuudesta. Pakolaisten vastaanottaminen on vain vastuunkantoa. Me teemme ja muokkaamme oman kulttuurimme. Apu pitäisi keskittää lähtömaihin eikä pakolaisten pitäisi joutua ensisijassa pakenemaan kotoaan."

Viimeisenä Järviseltä kysyttiin mielipidettä presidentti Niinistön Valtiopäivien avajaisissa pitämästä puheesta. Järvinen sanoi puheen olleen hyvä, mutta se jätti liikaa tulkinnanvaraa maahanmuuttoa vastustaville tahoille, jotka tulkitsivat presidentin olevan maahanmuuttovastainen. Puheestä kiihkoutuneina samana iltana polttopulloja heitettiin vastaanottokeskukseen.



Teksti ja kuvat: Toni Mikkonen & Tapio Loikkanen