Lukulomalaisen tunnelmia

Abien lukuloma alkaa olla jo loppusuoralla ja maanantaina kirjoitukset taas pyörähtävät käyntiin.  

Penkkareiden jälkeen ajattelin, että onhan tässä vielä hyvin aikaa lukea, mutta viikot ovat vierähtäneet liiankin nopeasti. 

Lukuloma on hieman hämäävä käsite, sillä lomailuun ei ole aikaa kun valtava kirjapino odottaa lukemistaan.

Itse kävin koululla melkein joka päivä kertauskursseilla ja tenteissä, joten luettua tuli päivittäin ainakin jonkin verran. 

Olenko lukenut tarpeeksi? Miten tulen pärjäämään vaativissa yo-kokeissa? Miten aika tulee riittämään? 

Nämä kysymykset pyörivät mielessä ja vastaus selviää vasta kokeessa.

Kohta tämä kaikki kuitenkin on ohi ja voi viimein hengähtää hetkeksi.

Nyt lukulomailua kokeilleena ja jo pari ainetta kirjoittaneena annan tuleville abeille pari vinkkiä omaan koitokseen.

 1.  Osallistu kaikille mahdollisille kertaustunneille, preppauskursseille ja tentteihin.

Suullinen kuulustelu tai tentti saattaa kuulostaa aluksi kauhealta. Eikö kirjoituksiin pidä jo lukea muutenkin ihan tarpeeksi? Ei tässä mihinkään tenttiin enää halua lukea. Pelko pois, tentit eivät oikeasti ole mitään tiukkoja kuulusteluja, nimi on vain hämäävä. Jokainen tentti, jossa kävin, oli itse asiassa aika rento. 

Tentissä kerrataan tärkeitä asioita, tehdään muutama tehtävä ja on mahdollisuus kysyä opettajalta viime hetken vinkkejä.  Halutessaan on myös mahdollista korottaa tentissä kyseisen aineen keskiarvoa, mutta tämä täytyy sitten sopia erikseen opettajan kanssa.

Suurin osa kertauskursseista järjestetään ennen penkkareita, mutta minulla oli psykologian kertauskurssi nyt lukulomalla. Tämä oli erittäin hyvä järjestely, sillä se antoi rytmiä lukulomaan, eli toisin sanoen en sen takia voinut nukkua puolille päiville.

Myös tukiopetusta ja ylimääräisiä kertaustunteja kannattaa kysellä opettajilta.

Tänä vuonna Savonlinnan kesäyliopisto järjestää preppauskursseja monessa aineessa, ja niillekin kannattaa ehdottomasti mennä, maksullisuudesta huolimatta.

Itse koen, että opiskelu on paljon tehokkaampaa hyvässä ja ammattitaitoisessa opetuksessa, joten totta kai kaikki apu kannattaa ottaa vastaan.

  2. Rytmitä opiskelu ja vapaa-aika.

Tämä on se klassikkovinkki, joka on oikeasti todella tärkeä. Tee selkeä aikataulu opiskeluun ja noudata sitä. Sen ei tarvitse olla erityisen tarkka, voit vaikka vain päättää mitä ainetta luet minäkin päivänä tai jos luet montaa ainetta samana päivänä, että minkä verran luet mitäkin. Pidä myös vapaapäiviä, niin jaksat paremmin.  Harrastuksia ja kavereita ei pidä unohtaa ja on tärkeää, että opiskelun lisäksi on aikaa muullekin. Itse lopetan opiskelut yleensä viimeistään kuudelta illalla niin voin sitten loppuillan ottaa rennosti.

  3. Tee harjoituskokeita

Esimerkiksi matematiikkaa harjoittelen lähinnä siten, että teen edellisten vuosien yo-kokeita.  Vanhoista kokeista saa realistisen kuvan tehtävistä ja näkee myös heti oman tasonsa.  Kokeita kannattaa kysellä opettajilta tai tulostaa itse netistä. 

Reaaliaineissa esseiden kirjoittaminen voi tuntua hieman työläältä, mutta sen sijaan kannattaakin kerätä vaikka ranskalaisilla viivoilla asioita, joita vastaukseen itse laittaisi ja testata siten osaamistaan.  Jos kokeita tuntuu vaikealta arvioida itse, pyydä kyseisen aineen opettamaan tarkistamaan ne. Toki aika voi käydä vähiin, mutta ainakin itse koen, että harjoituskokeiden tekeminen on kannattavampaa kuin pelkkä lukeminen.

  4. Tee muistiinpanoja

Tämä pätee varsinkin reaaliaineisiin. Itse hankin psykologiaa varten suuren muistikirjan ja tein siihen ranskalaisilla viivoilla omat muistiinpanot tunnilla vihkoon tekemieni muistiinpanojen ja kirjan perusteella. Tykkään myös tehdä käsitekarttoja ja ne auttavat hahmottamaan asiat suurempina kokonaisuuksina. Kannattaa testata millä tyylillä oppii parhaiten, mutta tärkeintä on se, ettei pelkästään lue, vaan myös oikeasti yrittää sisäistää oppimansa asiat.

  5.  Aloita ajoissa

Itse aloitin heti joululoman loputtua, mutta lukemisen voi aloittaa jo aiemminkin. Näin ei missään vaiheessa tule liian kiire ja lukea voi vähän kerrassaan.  Jokaisella on oma tahtinsa lukea ja tehdä asioita ja onkin tärkeää, että tietää miten paljon aikaa tarvitsee varata lukemiseen. Yhdelle riittää pelkkä kirjojen selailu ja muistiinpanojen kertaus, toinen lukee kirjat kymmeneen kertaan läpi.

  6.  Muista, että ylioppilaskokeiden tulos ei määrää tulevaisuuttasi

Kannattaa silti asettaa pettymyksenkin uhalla itselleen arvosanatavoite, sillä se lisää suoritusmotivaatiota.  Jos lähtee vain yrittämään parhaansa, tulos ei välttämättä ole niin hyvä. 

Kuitenkin täytyy pitää mielessä, että jokainen tekee sen minkä pystyy ja mihin taidot riittävät. Ja jos se arvosana ei olekaan se toivuttu, ei se tarkoita, ettei unelmien koulupaikkaan olisi mahdollista päästä. Monissa jatko-opiskelupaikoissa pääsykokeilla on paljon suurempi merkitys ja osa pääseekin sisään vain pääsykoetuloksen perusteella.

Tsemppiä kaikille tämän kevään ylioppilaskokelaille ja toivottavasti tästä oli apua tulevaisuudessa tuohon koitokseen osallistuville!  

Teksti ja kuva Vilma Löppönen