Sivut

torstai 24. syyskuuta 2015

Abi-gallup syksyn yo-kirjoituksista

Syksyn yo-kirjoitukset ovat melkein ohi, joten sen kunniaksi päätimme tehdä pienen gallupin abeillemme:

1. Mitä aineita olet jo kirjoittanut, mitä vielä edessäpäin?
2.Miten olet valmistautunut kirjoituksiin?
3. Onko sinulla mitään vinkkejä tuleville kirjoittajille?


Jani Haiko LL13e


1.Kirjoitin pitkän englannin, keväällä sitten äidinkieli,matematiikka  ja tämän hetkisen suunnitelman mukaan yhteiskuntaoppi.

2. Lukemalla tietysti. Kertasin paljon koealueita. Englantia olisin voinut lukea enemmän, mutta motivaatiota ei ole aina.

3. Kannattaa valmistautua tarpeeksi ettei harmita jälkikäteen. Muistakaa ottaa tarpeeksi eväitä mukaan kirjoituksiin.













Vili Hintsa LL13a



 1. Pitkä englanti. Keväällä biologia, maantieto, pitkä matikka ja ehkä (tietenkin) äidinkieli.

2. Luin edellisemä päivänä. Katsoin Netflixiä englanninkielisillä tekstityksillä.

3. Kannattaa oikeasti lukea...












vas. Camilla Aspivaara LL13a oik. Riina Halonen LL13a



Camilla:
1. Olen kirjoittanut jo englannin, kirjoitan vielä terveystiedon, maantiedon, matikan ja äidinkielen

2. Lukemalla tosi paljon!

3. Alkakaa lukemaan tosi aikaisin. Lukusuunnitelma kannattaa tehdä.

Riina:
1. Englannin kirjoitin jo. Kirjoittamatta ovat terveystieto, matikka, äidinkieli ja psykologia.

2. Lukemalla kaikki kirjat mitä tarvitsee.

3. Lukekaa ja keskittykää opetukseen ja läksyihin. Älkää käyttäkö puhelimia tunneilla.




              Onnea kaikille abeille tuleviin kirjoituksiin!

 

Teksti & kuvat: Mari Luukkanen ja Linda Muhonen



tiistai 15. syyskuuta 2015

Retkeilykurssin viikonloppuretki Tervastuvalle

Linnanvirrassa seikkailua
Lyseon perinteinen retkeilykurssi järjestettiin jälleen 28.-29.8. Olimme mukana kurssilla ensimmäistä kertaa (muttei viimeistä), sillä se on tarkoitettu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssi suoritetaan siis yön yli tehtävänä retkenä, jonka kohteena oli tällä kertaa Olavin retkeilijöiden Tervastupa Aholahdessa. Aikaisempina vuosina on esimerkiksi soudettu kirkkoveneellä saareen yöpymään ja nukuttu yötä Lyseon sisäpihalla. Tällä kertaa kirkkovenesoutu oli järjestetty erikseen ja soudimmekin Savonlinnan ympäri torstai-iltana. Keli oli onneksi hyvä ja kirkkovenesoutu oli monelle aivan uutta, vaikka asumme Savonlinnassa keskellä Saimaata.












Purjehdusta kaatosateessa ja hyvässä tuulessa
Tänä vuonna saimme retkeilykurssin käyttöön myöskin uuden kulkuvälineen, nimittäin partiolippukunta Savon Saukkojen uuden purjeveneen, jolla osa kurssilaisista (mukaanlukien rehtorimme) purjehti Tervastuvan rantaan napakassa tuulessa. Loput kävelivät Aholahdesta Tervastuvalle noin 10 km matkan. Valitettavasti kelit eivät oikein suosineet meitä ja perjantaina matkaan lähdettäessä satoikin kaatamalla ja fiilikset eivät olleet kovin korkealla. Perille päästessä olimme kaikki litimärkiä, mutta onneksi tavaroita saatiin kuivattua makkaranpaiston lomassa ja viimeistään saunan ja syönnin jälkeen kaikilla alkoi olla mukavampaa kelinkin kirkastuessa.







Tonin maittava aamupala
Lauantaiaamuna kokkailimme aamupalat, keräsimme tavarat ja suurin osa meistä lähti kävellen kohti Vuohimäen leirikeskusta. Veneeseen tuli uudet matkustajat, joiden kanssa lähdimme takaisin kohti Laitaatsalmea. Keli oli täydellinen purjehtimiselle: tuuli oli myötäinen ja vauhtia saatiin hyvin osittain aurinkoisessa kelissä. Matka taittui sekä kävellen että veneellä nopeammin ja mukavammin kuin perjantaina ja monelle jäikin varmasti hyvä mieli retkestä alun sateesta huolimatta.











Me aiomme osallistua kurssille ensi vuonnakin, jos kurssi siis vain järjestetään. Siksi kannattaakin valita kurssi tämän vuoden esivalinnoissa. Myöskin ensi vuonna vene on käytössä jos vain kiinnostuneita kurssille tulijoita riittää. Suosittelemme lämpimästi!!

Tässä hieman kuvia retkeltä:

Ryhmäpotretti
Aamusarastus



Päivällisen kokkailua

Aamiaiseksi lihiksiä ja makkaraa






Purjeveneen reittiä ja yleiskarttaa
Teksti: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen
Kuvat: Ismo Falck ja Hannu Soini

Lyskan juhlasalissa tapahtuu


Suomen lukiolaisten liiton kouluvierailu

Suomen lukiolaisten liiton vuosittaisen vierailun esiintyjänä oli Lovisa Hirvonen, joka on Lyskalta kirjoittanut ja muistetaan myös mediaryhmän jäsenenä. Lovisa toimii Lukiolaisten liiton Kaakkois-Suomen piirin piirihallituksen puheenjohtajana. Hienoa, Lovisa!



Jääkärien muistolaatan paljastusjuhla


Lauantaina 29.8. koululla vietettiin jääkärien muistolaatan paljastusjuhlaa. Jääkärit olivat nuoria suomalaisia miehiä, jotka lähtivät salaa Saksaan sotilaskoulutukseen ennen Suomen itsenäistymistä ja joista monilla oli sittemmin tärkeä rooli itsenäisen Suomen armeijassa. Savonlinnan Lyseosta jääkärijoukkohin lähti 14 lukiolaista, joiden nimet ovat nyt muistolaatassa juhlasalin seinällä. Juhlaohjelmaan kuului mm. prikaatinkenraali Asko Kilpisen puhe. Lyseon nykyisiä opiskelijoita edustivat tyylikkäästi airueina Annika Kokki ja Mohamed Mahmoud sekä oppilaskunnan hallituksen jäsenet Anni Herttuainen ja Oskari Arpinen.













Kuvat: Virpi Loikkanen

tiistai 1. syyskuuta 2015

Henna Salliselle SM-kaksoismestaruus

Toista vuotta lyseossa opiskeleva Henna Sallinen voitti SM-kultaa naisten 17v sarjassa niin kiekonheitossa kuin kuulantyönnössäkin. Sallinen on 184 cm pitkä yleisurheilija, joka kilpailee Savonlinnan Riennon riveissä. Yleisurheilun 16-17 -vuotiaiden SM-kilpailut käytiin  Kalajoella 21-23.8.

Kiekon voittoon Sallinen ylsi tuloksella 40,76, josta hän on itsekin hieman hämmästynyt: "En uskonut voittavani mestaruutta tuolla tuloksella, mutta näköjään se riitti", Sallinen toteaa haastatellessamme häntä.

Kuulantyönnössä voittokaari taas kantoi 16,08 metriä, mikä on kova tulos jopa kansainvälisellä tasolla. Sallisen mielestä parempikin tulos olisi kuitenkin ollut mahdollinen, mutta on tietenkin tyytyväinen voitoon ja tulokseensa. Hänen kauden paras heittonsa on huimat 16,17 metriä, joka on samalla 2000-luvun 17v naisten kovin tulos.

Näin kovat tulokset eivät tietenkään tule aivan helpolla, vaan Sallinen on harrastanut yleisurheilua jo 5-vuotiaasta lähtien ja hän erikoistui nimenomaan kuulantyöntöön vasta muutama vuosi sitten. Harjoittelutahti on kova ja Sallinen onkin lyseon kilpaurheilulinjalla, joka auttaa häntä harjoitusten mahduttamisessa opintojen sekaan.

"Harjoituskertoja mahtuu viikkoon 10-12, joten kipis hyödyttää paljonkin treenien ajoittamisessa", Sallinen kertoo. Valmentajana hänellä toimii oma äiti, Heli Sallinen.

Sallinen opiskelee lyseolla sekä pitkää matematiikkaa että fysiikkaa ja kemiaa. Tulevaisuuden urahaaveena olisikin lääkikseen pääsy. Urheilu-uralla seuraavaksi tähtäimessä ovat 19-vuotiaiden MM-kisat ensi kesänä ja 19-vuotiaiden EM-kisat vuonna 2017.

Kysyimme lopuksi, mikä on parasta Lyseolla opiskelussa?
-Parasta lyseolla on ruokailu ja kahvitauot. Kahvilassa tulee vietettyä melkein joka välitunti, Sallinen naurahtaa. -Opettajat ovat myös kannustavia ja mukavia.



Teksti: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen
Kuva: Matti Peltoniemi http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/henna_sallinen.jpg

maanantai 24. elokuuta 2015

Abit vierailivat Joel Lehtosen Putkinotkossa


Torstai 20.8. oli lämmin ja aurinkoinen päivä, joten tieto siitä, että viettäisimme äidinkielen tunnin Putkinotkossa tuntui oikein mukavalta ajatukselta. Putkinotko on Joel Lehtosen samannimisen romaanin miljöö, ja hänen entinen asuinpaikkansa. Joel Lehtonen on ehkä kuuluisin savonlinnalainen ja yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista. Äidinkielen kuudes kurssi käsittelee suomalaista kirjallisuutta, joten on hyvin luontevaa, että luemme teoksen, joka sijoittuu kotoiseen Savonlinnaan. Teos myös varmasti avautuu meille aivan eri tavalla, kun olemme käyneet tallustelemassa kirjan tapahtumapaikoilla.

 

Matkasimme autoilla Putkinotkoon ja perillä tapasimme Joel Lehtosen seuran sihteerin Jari Rusasen ja Putkinotkon "talonmiehen" Pauli Tuovisen, jotka esittelivät meille paikkaa ja kertoivat paljon mielenkiintoista tietoa Joel Lehtosesta ja Putkinotkosta. Käynnistämme tehtiin  myös juttu Savonmaa-lehteen. Saimme tietää muun muassa, että kirjasta vuonna 1956 kuvattu elokuva on kuvattu juuri Putkinotkossa ja Joel Lehtonen asui samassa talossa velipuolensa ja tämän perheen kanssa. Oli hämmentävää huomata, miten Lehtosen velipuolen yli kymmenhenkinen perhe pystyi asumaan vain yhdessä huoneessa, kun samalla talon toisessa päädyssä Lehtosella oli kaksi tilavaa huonetta omassa käytössään.

 

Mielestäni vierailu oli antoisa, vaikka tietoa tulikin niin paljon, ettei kaikkea pysty muistamaan. Kuitenkin jo paikalla käyminen avartaa lukukokemusta ja tekee tarinasta todellisemman tuntuisen. Lisäksi olen samaa mieltä erään opiskelijan kanssa, kun hän sanoi, että "savonlinnalaisen yleissivistykseen kuuluu tietää ja osata kertoa jotain Putkinotkosta". Teksti: Jonna Mikkonen, kuvat: Anu Partanen
Linkki seuran sivuille: http://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/joel-lehtonen/

Jari Rusanen (Joel Lehtosen seuran sihteeri, vas.) esitteli Putkinotkoa.

Sauna, jossa kirjailija on syntynyt.

Ryhmäkuvaan asettautuminen Savonmaa-lehden kuvauksia varten.

Tervetuloa Putkinotkoon!


Kuistilta avautui näkymä Haapaveden rantaan, jossa myös kävimme tutustumassa.
Lehtosen työhuone ja -pöytä

Tässä tuvassa asui 11-henkinen kirjailijan velipuolen Muhosen perhe, joka toimi romaanissa Juutas Käkriäisen perheen esikuvana.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Lyseon laboratorion esittelyä

Lyseolla on moderni ja hyvinvarustettu laboratorio, jossa järjestetään soveltavia kokeellisia kursseja luonnontieteellisissä aineissa. Nämä kurssit on tarkoitettu pääsääntöisesti toisen- ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Biologiasta ja kemiasta on mahdollista suorittaa kummastakin yksi laboratoriokurssi, ja fysiikasta kaksi kurssia. Laboratorio on remontoitu vuonna 2003 lyseon vanhojen käsityötilojen tilalle. Opetusvälineet ovat nykyaikaisia ja opettajat ovat hyvin koulutettuja niiden käytössä. Välineistöön kuuluu mm. sähköpöytiä, tietokoneita, elektronisia mikroskooppeja yms. mittausvälineistöä. Lisäksi löytyy biologian kursseja varten omat preparaatiotilat ja myöskin erilliset opetustilat noin 15-20 oppilaalle. Opetustiloja käytetään vain laboratoriokurssien teoriaosuusksia varten, sillä kaikki normaalit kurssit pidetään päärakennuksen luokissa.

Elektroninen mikroskooppi
Harvoilla lukioilla on käytössään yhtä hyvät laboratoriotilat, joten toivottavasti mahdollisimman moni lyseolainen käyttää tilaisuuden hyväkseen ja valitsee labrakursseja opintoihinsa.





Sähköpöytä fysiikkaa varten

Biologian työskentelytilat



Erilaisia mittausvälineitä fysiikan elektroniikkakurssia varten
Teksti ja kuvat: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Lyseon lukiosta valmistui 94 uutta ylioppilasta

Kesäisen kauniin sään saattelemana täyttyi Savonlinnasali tulevista ylioppilaista, heidän perheistään ja muista juhlavieraista. Yhteensä 94 kevään ylioppilasta lakitettiin iloisessa juhlassa lauantaina 30. toukokuuta.
Seurakunnan tervehdyksen esitti pastori Jukka Peltola. Hän muistutti omalle tielleen lähteviä nuoria siitä, ettei vielä tarvitsekaan tietää, mikä isona heistä tulee.
- Elämässä tulee iskuja, mutta myös voittoja, pastori Jukka Peltola ohjeisti.

Rehtori Ismo Falck kävi puheessaan muun muassa läpi 150-vuotiaan ylioppilaslakin mielenkiintoista historiaa jo tsaari Nikolain ajoilta. Toki rehtori kertasi myös kevään ylioppilaskirjoitukset, jotka olivat sujuneet hänen mukaansa odotetusti:
- Tänään osa ylioppilaista voi nauttia huipputuloksista, kun taas osa heistä on tyytynyt kohtuullisempaan suoritukseen.
Kaiken kaikkiaan tulokset olivat hieman parempia kuin muutamana edeltävänä vuotena.
Aaro Beuker piti ylioppilaan puheenvuoron.

Ylioppilaan puheen piti Aaro Beuker, joka muisteli lyseovuosien niin myötä- kuin vastoinkäymisiään sekä muistutti juhlaväkeä siitä, että ylioppilaaksi tuleminen on kaikkien sosiaalisten suhteiden, niin läheisten kuin ystävienkin, summa.
Lauluyhtyeen äänet soivat herkästi mm.
Somerjoen ja Inkisen biiseissä.

Juhlaväkeä viihdytti lyseon lauluyhtye laulamalla mm. Matti Inkisen kappaleen Vuosisadan rakkaustarina sekä ylioppilas Lena Syrjälä viuluesityksellä lehtori Merja Korpijoen säestämänä.
Sa­von­lin­nan ly­se­on se­ni­o­reiden 500 eu­ron sti­pen­di sai yli­op­pi­las Mai­ja Ti­ai­nen. Sa­von­lin­nan vuo­den 1965 yli­op­pi­laiden 200 eu­ron sti­pen­dit sai­vat yli­op­pi­laat Aaro Beuker ja Vil­ma Löp­pö­nen. Ines Tirkkonen palkittiin matemaattisten aineiden hyvästä menestyksestä.
Maakuntaneuvos Pekka Nousiainen ojensi
Maija Tiaiselle senioreiden stipendin.



Ja Lyseon uusille ylioppilaille terveisiä: Hyvää matkaa täältä eteenpäin ja onnea saavutuksistanne!

teksti ja kuvat: Anu Partanen, ope

Tässä vielä harjoitellaan päättö- ja ylioppilastodistuksen hakemista
(Kuva: Anu Partanen) 
"Olen kaunis, olen rohkea, olen vapaa..."
Suuri hetki. Juhla voi alkaa.




Juhlayleisöäkin kannustetaan käyttämään omaa yo-lakkia juhlassa.