Molekyylibiotieteiden esittely

Kuva: Miro Brunou

Koulullamme vieraili tänään torstaina 13.4. molekyylibiotieteiden opiskelija Senni Poranen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta. Hän esitteli opintojaan ja vaihtoehtoja esimerkiksi lääkikseen pyrkiville. Lisäksi hän kertoi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista esimerkiksi lukio-opintojen jälkeen.

Poranen ei itse tiennyt lukiossa mitä haluaa opiskella jatkossa, eikä siten lukenut esimerkiksi biologiaa. Myöhemmin hän kävi aikuislukiossa biologian kursseilla.
Hän on pyrkinyt kahdesti lääkikseen, muttei tullut valituksi.


1. Kuinka päädyit opiskelemaan molekyylibiotieteitä?

"Etsin tietoa eri koulutuksista mitkä vastaisivat mahdollisimman paljon lääkistä. Kävin eri sivustoilla ja löysin molekyylibiotieteet. Keväällä käytyäni lääkiksen pääsykokeissa kävin niiden jälkeen myös molekyylibiotieteiden pääsykokeissa. Ne olivat todella helpot verrattuna lääkiksen pääsykokeisiin ja en tarvinnut lukea niihin erikseen. Fysiikka ei ole vahvin aineeni, eikä molekyylibiotieteiden pääsykokeessa ole kysymyksiä liittyen siihen. Biologia on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän."

2. Miksi et yrittänyt yhä uudestaan lääkikseen?

"En voinut käyttää tuhottomasti aikaa lääkikseen pyrkimiseen, enkä olisi jaksanut päntätä samoja asioita enää seuraavaa vuotta. Tajusin että voin opiskella jotain muuta ja pyrkiä sen jälkeen uudestaan lääkikseen jos se tuntuu vielä hyvältä."

3. Missä voit työskennellä kun valmistut?

"Todella hankala sanoa, en tiedä oikein itsekään. Kuitenkin esimerkiksi THL:llä asiantuntija tehtävissä ja tutkimusta tehden. Maailma myös muuttuu koko ajan, joten voi tulla uusia ammatteja joissa taitojani tarvitaan. Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa."

4. Mistä haaveilit lukiossa?

"Matkailusta. Minulla ei ollut lukiossa tiedossa mitään ammatti haavetta."

5. Mitä tekisit toisin jos olisit lukiolainen?

"En tekisi toisin varmaan mitään. Myöhemminkin kerkeää opiskella."

Minkälaista opiskelu on ollut? (mitä tutkittu)

"Haastavaa verrattuna lukion opintoihin mutta oppii todella paljon. Oppimisessa todella suuri harppaus verrattuna siihen mitä oppi lukiossa. Opiskelu ollut myös paljon haastavampaa, koska on vain luentosarjoja, joilla käyt. Lisäksi saat luentomateriaalit, jotka ovat englanniksi. Luento sarjan lopussa on vain tentti missä asiat pitää osata. Labrakursseilla työt tehdään pareittain ja teoriat opiskellaan itsenäisesti ja lopussa on työkoe, jota opettaja valvoo. Ensimmäinen kerta jännitti hirveästi"

6. Huonot puolet yliopistossa

"Ei ryhmätöitä ja liikaa yksin suorittamista. Uskon, että yliopisto ei valmenna tarpeeksi hyvin työelämässä vaadittavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei myöskään esitelmiä, josta saisi esiintymis kokemusta. Voi olla vaikka kuinka viisas, muttei saa ilmaistua itseään tulevaisuudessa."

7. Mitä neuvoja lukiolaisille

"Lähes kaikki luentomateriaalit ovat englanniksi, joten kieliin kannattaa panostaa. Yliopistossa töitä tehdään paljon itsenäisesti ja pari- ja ryhmätöitä ei ole lähes ollenkaan. Jos on hyvin sosiaalinen ja oppii parhaiten tekemällä tai ryhmässä kannattaa miettiä onko yliopisto oikea jatko-opinto paikka."

Labrakurssilaiset tutustumassa Kuitulaboratorilla

Lyseon kemian laboratoriokurssin opiskelijat pääsivät torstaina 4.2 tutustumaan Savonlinnan Kuitulaboratorion toimintaan ja tiloihin vierailulla, joka oli järjestetty osana kestävän kehityksen teemaviikkoa.

Ennen vierailua kukaan meistä ei oikeastaan tiennyt Kuitulaboratorion toiminnasta tarkemmin, vaikkakin se sijaitsee kohtuullisen keskeisellä paikalla Andrizin yläpuolisella kalliolla Lypsyniemessä ja on elintärkeä paikalliselle teollisuudelle.

Meille Laboratorion toimintaa esitteli todella laajasti ja hyvin laitoksen johtaja Tapio Tirri ja Mamkin koulutuksesta laitoksella vastaava Jarkko Männynsalo. Heidän esittelynsä pohjalta tiivistimme laboratorion toimintaa seuraavasti:

Tapio Tirri esittelemässä laitoksen toimintaa

Kuitulaboratorion toiminta alkoi vuonna 2005 Lappeenrannan yliopiston hallinnoimana ja siirtyi kokonaan Mikkelin ammattikorkeakoululle vuonna 2011, jolloin Mamk aloitti prosessi-insinöörikoulutuksen Lypsyniemessä ja Savonlinnan kampuksella tutkimustyön ohessa.

Laitehalli ulkopäin

Kuitulaboratorio kehittää pääasiassa teknologiaa ja innovaatioita prosessi- ja metsäteollisuudelle, kemikaalivalmistajille sekä automaatiovalmistajille. Päätavoitteena on kehittää entistä tehokkaampaa, edullisempaa ja ympäristöystävällisempää tekniikkaa esimerkiksi metsäteteollisuuden käyttöön yhdessä paikallisten yritysten kanssa.

Kuitulaboratorio-nimitys on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä rakennuksen pääosassa ovat valtavat sellutehtaan laitteistot, joilla koeajetaan eri tehtaille menevää tekniikkaa yhteistyössä esimerkiksi Andrizin, UPM:n ja muiden paikallisten yritysten kanssa. Osa laitteistoista on mennyt esimerkiksi sellutehtaille Uruguayhin asti. Valitettavasti emme saaneet kuvata itse laitehallia liikesalaisuuksien takia.

Tietenkin myös laboratoriotyö on tärkeä osa tutkimusta, joten rakennuksessa on peräti kolme erillistä laboratoriota kuitututkimusta varten. Välineistö on huippuluokkaa ja kuitututkimuksen parissa työskentelee jatkuvasti 3-4 kemistiä.

Jarkko Männynsalo esittelemässä tutkimuslaitteistoa

Laboratorion toiminta on jatkuvassa kasvussa ja tarkoituksena olisikin laajentaa tiloja viereiseen rakennukseen entistä parempa koulutus- ja tutkimustyötä varten. Tiloja laajennettiin juuri vuonna 2014, joten laajentumisvauhti on kova.

Laboratoriotiloja

Mielestämme laboratorion esittely oli todella hyvä ja kattava ja antoi paljon uutta tietoa alan koulutuksesta ja käytännönpuolesta. Lisätietoa laboratoriosta löytyy Mamkin sivuilta tutkimus ja kehitys-puolelta




Teksti ja kuvat: Tapio Loikkanen ja Konsta Tarnanen

Lyseon laboratorion esittelyä

Lyseolla on moderni ja hyvinvarustettu laboratorio, jossa järjestetään soveltavia kokeellisia kursseja luonnontieteellisissä aineissa. Nämä kurssit on tarkoitettu pääsääntöisesti toisen- ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Biologiasta ja kemiasta on mahdollista suorittaa kummastakin yksi laboratoriokurssi, ja fysiikasta kaksi kurssia. Laboratorio on remontoitu vuonna 2003 lyseon vanhojen käsityötilojen tilalle. Opetusvälineet ovat nykyaikaisia ja opettajat ovat hyvin koulutettuja niiden käytössä. Välineistöön kuuluu mm. sähköpöytiä, tietokoneita, elektronisia mikroskooppeja yms. mittausvälineistöä. Lisäksi löytyy biologian kursseja varten omat preparaatiotilat ja myöskin erilliset opetustilat noin 15-20 oppilaalle. Opetustiloja käytetään vain laboratoriokurssien teoriaosuusksia varten, sillä kaikki normaalit kurssit pidetään päärakennuksen luokissa.

Elektroninen mikroskooppi

Harvoilla lukioilla on käytössään yhtä hyvät laboratoriotilat, joten toivottavasti mahdollisimman moni lyseolainen käyttää tilaisuuden hyväkseen ja valitsee labrakursseja opintoihinsa.

Sähköpöytä fysiikkaa varten

Biologian työskentelytilat

Erilaisia mittausvälineitä fysiikan elektroniikkakurssia varten

Teksti ja kuvat: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen