Opon haastattelu: Sara Jakonen, Suomenmestari?!

Sara ja lentopallo

Kävimme haastattelemassa uutta opoamme Saraa 25. Päivä tammikuuta. Sara on 29-vuotias Savonlinnalainen nuori, joka on myös käynyt lyseon legendaarisen oppilaitoksen. Sara ei lukion jälkeen tiennyt vielä, mitä haluaisi aikuisena olla, joten hän piti lukion jälkeen välivuoden. Ammatinvalintapykologi kuitenkin oli apuna ja kertoi, ettei itsekkään tiennyt lukiossa, mitä haluaa olla isona. Tästä Sara sai idean ja päätti opiskella opoksi.

Sara kertoi pelanneensa nuorempana lentopalloa ja hän oli mukana lyseon kilpaurheilulinjalla. Kysyimme Saralta aatteita urheilulukio-kysymyksestä. Saran mielestä urheilulukio olisi tosi hyvä juttu, ja se hyödyttäisi kaikkia muitakin opiskelijoita. Esimerkiksi kurssimäärät lisääntyisivät uusien opiskelijoiden myötä. Sara ajatatteli myös, että urheilu opettaa tärkeitä taitoja työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Lentopallossa Saran paras saavutus oli A-tyttöjen Suomen mestaruus, joka voitettiin Savonlinnassa.

Sara suorittamassa vaativaa lentopallo-temppua

Ruuanlaitossa Sara kertoi olevansa huono, ja sitä pitäisi harjoitella. Mutta niinhän se on, että kukaan ei ole seppä syntyessään! Saran lempiruokia ovat eri pizzat ja salaatit. Kysyimme Saralta hänen elämänohjettaan tai mottoa, jota hän noudattaa. Lyhyen pohdinnan tuloksena Sara sai päähänsä hyvinkin filosofisen ajatuksen, joka kuului näin:”Aina kun syö herkkuja, niin niiden pitää olla oikeasti hyviä”.

Sara bonuspallona, vieressä
vaaniva tiikeri

Sara kertoi osaavansa soittaa nokkahuilua ja vähän pianoa. Nokkahuilua hän soitti muun muassa pelimatkoilla. Hän on myös laulanut ala-asteen kuorossa. Saralla on samanlainen musiikkimaku, kuin yläaste- ja lukioikäisillä. Sara kuuntelee myös paljon suomalaista musiikkia.

Paras julkkismuisto Saralla oli ensisuudelma Tuukka Raskilta. Hän kertoi myös pelanneensa lentopalloa Mauno Koiviston kanssa. Sara tykkää myös kirjojen lukemisesta ja viime vuonna hän luki noin 20 kirjaa. Tällä hetkellä Sara lukee melkein 1000 sivuista kirjaa!


Lyseon lukion hyväksi Sara aikoo auttaa meitä nuoria elämässä eteenpäin. Haastattelun perusteella Sarasta sai hyvinkin positiivisen kuvan. Häntä on helppo lähestyä ja hän ymmärtää nuoria vähintään yhtä hyvin kuin itseänsäkkin. Tervetuloa takaisin Lyseon lukioon ja suuret kiitokset jo valmiiksi sitä työstä, jonka tulet meidän nuorten eteen tekemään!

Kuopiossa Abipäivillä

Varhain maanantai-aamuna koululta lähti liikkeelle kaksi bussia suuntanaan Kuopio ja Abipäivät. Kummatkin bussit olivat täynnä Itä-Suomen yliopistosta ja Savonian ammattikorkeakoulusta kiinnostuneita opiskelijoita, jotka olivat hakemassa suuntaa tulevaisuuteen tai matkalla tutustumaan tulevaan opinahjoon.

Kuopiossa opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua Itä-Suomen yliopiston ja Savonian ammattikorkeakoulun opiskelutarjontaan, sekä osallistumaan kampuksilla monille erilaisille luennoille ja esittelykierroksille. Savonialla oli mm. mahdollisuus päästä  matkailu- ja ravitsemis- ja terveysalan tutustumiskierroksille sekä liiketalouden-, tekniikan- ja sosiaalialan sekä monien muiden alojen luennoille.

Ravintotieteen ainejärjestö. Kuva retikkary Instagramista

Itä-suomen yliopistolla pidettiin myös useiden alojen luentoja. Aulatilassa oli myös alojen ja ainejärjestöjen pisteitä joissa sai käydä kyselemässä pääsykokeista, opiskelusta, juhlista tai mistä vain mieltä askarruttavasta. Ainejärjestöjen edustajat myös jakoivat omia esitteitään kiinnostuneille.

Useat mukana olleet opiskelijat sanoivat, että reissu oli erittäin antoisa, sillä siellä oli mahdollisuus saada paljon uutta tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Siitäkin tykättiin että tapahtuma oli Savonian ja yliopiston yhteinen, jolloin halutessaan pääsi käymään molempien luonnoilla. Monet sanoivat lähtevänsä mielellään uudestaankin ja kehoittivat ehdottomasti kaikkia lähtemään mukaan jos vastaavia tapahtumia tulee.

Biolääketieteen esite

Kuopiossa vierailleita muistuteltiin Studia-messuista, jotka järjestetään tuttuun tapaan Helsingin messukeskuksessa 29.-30.11. Messut järjestetään jo 24. kertaa yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa, ja ne ovat mainio mahdollisuus päästä tutustumaan eri aloihin, kouluihin ja ammatteihin.

Teksti ja kuvat: Mari Luukkanen ja Linda Muhonen

Labrakurssilaiset tutustumassa Kuitulaboratorilla

Lyseon kemian laboratoriokurssin opiskelijat pääsivät torstaina 4.2 tutustumaan Savonlinnan Kuitulaboratorion toimintaan ja tiloihin vierailulla, joka oli järjestetty osana kestävän kehityksen teemaviikkoa.

Ennen vierailua kukaan meistä ei oikeastaan tiennyt Kuitulaboratorion toiminnasta tarkemmin, vaikkakin se sijaitsee kohtuullisen keskeisellä paikalla Andrizin yläpuolisella kalliolla Lypsyniemessä ja on elintärkeä paikalliselle teollisuudelle.

Meille Laboratorion toimintaa esitteli todella laajasti ja hyvin laitoksen johtaja Tapio Tirri ja Mamkin koulutuksesta laitoksella vastaava Jarkko Männynsalo. Heidän esittelynsä pohjalta tiivistimme laboratorion toimintaa seuraavasti:

Tapio Tirri esittelemässä laitoksen toimintaa

Kuitulaboratorion toiminta alkoi vuonna 2005 Lappeenrannan yliopiston hallinnoimana ja siirtyi kokonaan Mikkelin ammattikorkeakoululle vuonna 2011, jolloin Mamk aloitti prosessi-insinöörikoulutuksen Lypsyniemessä ja Savonlinnan kampuksella tutkimustyön ohessa.

Laitehalli ulkopäin

Kuitulaboratorio kehittää pääasiassa teknologiaa ja innovaatioita prosessi- ja metsäteollisuudelle, kemikaalivalmistajille sekä automaatiovalmistajille. Päätavoitteena on kehittää entistä tehokkaampaa, edullisempaa ja ympäristöystävällisempää tekniikkaa esimerkiksi metsäteteollisuuden käyttöön yhdessä paikallisten yritysten kanssa.

Kuitulaboratorio-nimitys on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä rakennuksen pääosassa ovat valtavat sellutehtaan laitteistot, joilla koeajetaan eri tehtaille menevää tekniikkaa yhteistyössä esimerkiksi Andrizin, UPM:n ja muiden paikallisten yritysten kanssa. Osa laitteistoista on mennyt esimerkiksi sellutehtaille Uruguayhin asti. Valitettavasti emme saaneet kuvata itse laitehallia liikesalaisuuksien takia.

Tietenkin myös laboratoriotyö on tärkeä osa tutkimusta, joten rakennuksessa on peräti kolme erillistä laboratoriota kuitututkimusta varten. Välineistö on huippuluokkaa ja kuitututkimuksen parissa työskentelee jatkuvasti 3-4 kemistiä.

Jarkko Männynsalo esittelemässä tutkimuslaitteistoa

Laboratorion toiminta on jatkuvassa kasvussa ja tarkoituksena olisikin laajentaa tiloja viereiseen rakennukseen entistä parempa koulutus- ja tutkimustyötä varten. Tiloja laajennettiin juuri vuonna 2014, joten laajentumisvauhti on kova.

Laboratoriotiloja

Mielestämme laboratorion esittely oli todella hyvä ja kattava ja antoi paljon uutta tietoa alan koulutuksesta ja käytännönpuolesta. Lisätietoa laboratoriosta löytyy Mamkin sivuilta tutkimus ja kehitys-puolelta




Teksti ja kuvat: Tapio Loikkanen ja Konsta Tarnanen

Haastattelussa Hanna Gaskin: yliopistosta takaisin lyskalle

Virpiä viikon tuurannut Hanna Gaskin

Haastattelutilana toimivaan uskonnonluokkaan saapuessa ilmapiiri on rento, eikä haastateltavasta ainakaan näy mahdollinen jännitys. Heti kuvaa ottaessa lentää ensimmäinen vitsi ilmoille ja huomaa, että esillä olo on nuorelle opettajalle jo nyt tuttua hommaa. Näin ei kuitenkaan sijaisena koululla toimivan Hanna Gaskinin mukaan ole aina ollut.

Lyseolta 2008 vuoden keväällä valmistuessaan Gaskin piti itseään liian ujona opettajaksi ja lähti Vantaalle opiskelemaan sosiaalialaa. Tämän alan opintoihin kuuluva esillä oleminen toi kuitenkin tarpeeksi itsevarmuutta vaihtaa opintojaan haaveiden mukaisiksi. Nykyään Gaskin opiskelee kuudetta vuotta teologiaa Joensuun yliopistossa, josta hän valmistuu uskonnonopettajaksi.

Opiskelu yliopistossa

Kuten monella lyseolaisellakin on edessään yliopisto-opinnot, on Gaskin pitänyt yliopisto-opiskelusta alusta asti. Itsenäinen opiskelu, toisistaan eroavat päivät ja mahdollisuus jättää jotkin luennot väliin ovat sopineet Hannan opiskelutyyliin ja opinnot ovat edenneet sopivaa vauhtia. Päivät ovat niin erilaisia, että tyypillisen opiskelupäivän kuvaaminen tuottaa ongelmia. Opiskelun ja menestymisen Gaskin kertoo olevan itsestä kiinni,  tarvittaessa tarjolla on myös opinto-ohjausta.

Gaskin teki ensimmäisenä opiskeluvuonnaan enemmän kuin ensivuotelaisen oletetaan. Kuitenkin hän kuvailee opiskelun olevan helpompaa kuin lyseolainen saattaisi olettaa; kun opinnot tekee itselleen sopivaksi, jää aikaa lähteä päivän jälkeen ystävien kanssa ulos  viettämään aikaa. Jotkin tutkinnot (kuten luokanopettajan) ovat kiireellisempiä kuin Gaskinin omat. Hän kertoo tietävänsä teologian opiskelijoita, joilla on käynnissä jo yhdeksäs vuosi. Tuleville yliopistolaisille Gaskin jättää vinkiksi hakea samana keväänä opiskelupaikkaa, sillä samantien hakiessa saa pääsykokeisiin ylimääräisiä pisteitä, mutta opiskelemaan ei tarvitse heti mennä, näin jää mahdollisuus pitää vaikkapa välivuosi.

Opiskelijasta opettajaksi

Lyseoon tuleminen tuntuu Hannasta kuin tulisi takaisin kotiin. Opettajat kohtelevat opettajakokelasta tasavertaisena, eivätkä vain vanhana oppilaana. Aluksi opettaminen tuntui jännittävältä, mutta ensimmäiset - kuten nykyisetkin - tunnit sujuivat ongelmitta. Gaskin muistaa yhä, millaista oli istua lukion penkissä, joten siirtyminen luokan eteen tuntuu yhä välillä oudolta. Myös kännykkäkulttuuri on muuttunut: hänen aikanaan kännykät pidettiin visusti piilossa ja opettajan sen huomatessa ei kännykkään enää koskettu. Itse lukiokäytäntökin on muuttunut Hannan ajoista lukiolla, sillä silloin ei vielä ollut käytössä luokattomuus, vaan omat ryhmät. Tämä saattaa Gaskinin mukaan helposti johtaa oppilaiden ujouteen, mutta samalla myös tarjoaa mahdollisuuden tutustua useampiin ihmisiin.

Lopputerveisiä kysyttäessä Hanna antaa ohjeeksi muistaa opiskella ja tehdä läksyt, sillä varsinkin tabletkoulun yleistymisen myötä opettaja kyllä tietää milloin läksyt ovat tekemättä.

Haastattelu, kuva ja teksti: Joonas Manninen ja Konsta Tarnanen