Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste haastattelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haastattelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. toukokuuta 2017

Haastattelu: Oskari Masalin & Petra Laakso

Haastattelin oppilaskunnan puheenjohtajaa Oskari Masalinia ja sihteeriä Petra Laaksoa. He ovat tällähetkellä lukion toisella luokalla, mutta ovat tunteneet toisensa ala-asteelta saakka. Yleisurheilija Petra ja laulua harrastava Oskari ovat varmasti monille tuttuja näkyjä  käytävillä ja koulun juhlissa.
*haastateltujen pyynnöstä kuva joka tuo ilmi heidän hulluttelevat luonteet

1.Mikä sai teidät hakemaan oppilaskuntaan ja miten päädyitte sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviin?

O: Hain opiskelijakuntaan, koska olen ala-asteesta asti halunnut,ja milloinkaan aikaisemmin en ole päässyt. Ajattelin sit jos viimeisellä kerralla onnistuis. Ja tietenkin kaikki tuollainen järjestäminen ja vaikuttaminen oli osa syytä. Päädyin puheenjohtajaksi melkeinpä tuosta noin vaan. Olin miettinyt sitä paljon ja halusin sitä ja lopulta aloin uskomaan et oon just oikea tyyppi siihen hommaan. Kun tuli kokous, jossa tehtävät jaettiin uudelle hallitukselle, myös vanhan hallituksen jäsenet oli sitä mieltä että sopisin tehtävään

P:Itse hain oppilaskuntaan, kun olen ollut kyseisessä hommassa jo aikaisemminkin. Ala-asteella oli intoa päästä tällaiseen hommaan, missä on mahdollisuus vaikuttaa ja silloin pääsin jo alusta alkaen alakouluni oppilaskuntaan ja parhaimmillaan pääsin toimimaan puheenjohtajanakin. Lukiossa halukkuutta oppilaskuntaan oli vielä enemmän, kun täällä on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kun. esim ala-asteella. Aluksi olin lukiossakin kiinnostunut puheenjohtajan paikasta, mutta aloin miettimään mikä itselleni sopisi parhaiten ja sihteerin homma tuntui kaikkein oikeimmalta. Tehtiin sitten äänestys ja pääsin tähän hommaan.

2. Mikä on ollut parasta oppilaskunnassa toimimisessa, entä vaikeinta?

O: Parasta on ollut tietenkin tapahtumien järjestäminen ja se, että on saanu tuoda vähän omaa mukaan juttuun! Vaikeinta on ehkä ajankäyttö, mutta ehkä siinäkin ollaan kehitytty ryhmänä

P:Parasta on ollut omasta mielestä kivojen tapahtumien järjestäminen  oppilaille että muillekin sekä kokouksissa vaikuttaminen. Yksi kohokohdista on ollut myös kun itse kilpaurheilijana pääsin pitämään puheen urheilulukion puolesta, jossa kerroin oppilaskunnan näkemyksestä sekä omasta näkökulmasta urheilijana. Vaikeimpana pidän samaa asiaa kun Oskari, eli ajankäyttö.

3.Minkälaisia suunnitelmia oppilaskunnalla on vielä tälle lukukaudelle?

O: Meillä on vielä School´s out- tapahtuma tulossa pian ja siitä onkin tiedotettu jo wilmassa. Osallistutaan hallituksen kanssa myös kevät- ja yo-juhlien valmisteluihin. Kirjasto- hankkeeseen osallistutaan, jossa kirjasto ja opiskelijakunnan hallituksen huone yhdistetään. Seuraavassa kokouksessa mietitään myös Siisti Biitsi- kampanjaan osallistumista.

P: Siinä ne kaikki tulikin. Muistakaa lukea wilmasta School´s out tiedote!

4.Mistä haaveilette tulevaisuudessa?

O: Haaveena tällä hetkellä olisi tietenkin Idolssissa pärjääminen, mutta oikeustieteellinen olis se miun juttu lukion jälkeen.

P: Haaveena olisi tulevaisuudessa saada täältä onnellisena lakki päähän ja siitä tähtäimessä lähteä jatko-opintoihin farmasian-, ravitsemustieteen- tai liikuntatieteen alalle.

5.Onko mitään vinkkejä tuleville lukiolaisille? Entä uudelle oppilaskunnalle ensi vuonna?

O: Lukiolaisille vinkkejä ois jatkuvaan näyttöön panostaminen ja kunnollinen opiskelu, huomattu on, ettei lukiota pääsekään läpi lukematta. Toivon uuden hallituksen toimivan hyvin, ja että etteivät ottaisi niin paljoa stressiä. Itse ottanut sitä välillä turhankin paljon, vaikkei tarvetta olisi. Kun hommat hoitaa ajallaan niin välttyy suuremmilta ongelmilta ja stressiltä.

P: Tavoitelkaa rohkeasti sitä mistä haaveilette ja tehkää paljon töitä sen eteen. Ettei tarvitse sitten jälkikäteen harmitella yritinkö parhaani ja teinkö riittävästi töitä. Ja muistakaa myös se riittävä lepo ja vapaa-aika. Kohta se kesälomakin jo alkaa.😍

Paljon onnea Oskarille Idolsiin ja Petralle kesän kisoihin!

Teksti; Mari Luukkanen

torstai 13. huhtikuuta 2017

Molekyylibiotieteiden esittely

Kuva: Miro Brunou
Koulullamme vieraili tänään torstaina 13.4. molekyylibiotieteiden opiskelija Senni Poranen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta. Hän esitteli opintojaan ja vaihtoehtoja esimerkiksi lääkikseen pyrkiville. Lisäksi hän kertoi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista esimerkiksi lukio-opintojen jälkeen.

Poranen ei itse tiennyt lukiossa mitä haluaa opiskella jatkossa, eikä siten lukenut esimerkiksi biologiaa. Myöhemmin hän kävi aikuislukiossa biologian kursseilla.
Hän on pyrkinyt kahdesti lääkikseen, muttei tullut valituksi.


1. Kuinka päädyit opiskelemaan molekyylibiotieteitä?

"Etsin tietoa eri koulutuksista mitkä vastaisivat mahdollisimman paljon lääkistä. Kävin eri sivustoilla ja löysin molekyylibiotieteet. Keväällä käytyäni lääkiksen pääsykokeissa kävin niiden jälkeen myös molekyylibiotieteiden pääsykokeissa. Ne olivat todella helpot verrattuna lääkiksen pääsykokeisiin ja en tarvinnut lukea niihin erikseen. Fysiikka ei ole vahvin aineeni, eikä molekyylibiotieteiden pääsykokeessa ole kysymyksiä liittyen siihen. Biologia on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän."

2. Miksi et yrittänyt yhä uudestaan lääkikseen?

"En voinut käyttää tuhottomasti aikaa lääkikseen pyrkimiseen, enkä olisi jaksanut päntätä samoja asioita enää seuraavaa vuotta. Tajusin että voin opiskella jotain muuta ja pyrkiä sen jälkeen uudestaan lääkikseen jos se tuntuu vielä hyvältä."

3. Missä voit työskennellä kun valmistut?

"Todella hankala sanoa, en tiedä oikein itsekään. Kuitenkin esimerkiksi THL:llä asiantuntija tehtävissä ja tutkimusta tehden. Maailma myös muuttuu koko ajan, joten voi tulla uusia ammatteja joissa taitojani tarvitaan. Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa."

4. Mistä haaveilit lukiossa?

"Matkailusta. Minulla ei ollut lukiossa tiedossa mitään ammatti haavetta."

5. Mitä tekisit toisin jos olisit lukiolainen?

"En tekisi toisin varmaan mitään. Myöhemminkin kerkeää opiskella."

Minkälaista opiskelu on ollut? (mitä tutkittu)

"Haastavaa verrattuna lukion opintoihin mutta oppii todella paljon. Oppimisessa todella suuri harppaus verrattuna siihen mitä oppi lukiossa. Opiskelu ollut myös paljon haastavampaa, koska on vain luentosarjoja, joilla käyt. Lisäksi saat luentomateriaalit, jotka ovat englanniksi. Luento sarjan lopussa on vain tentti missä asiat pitää osata. Labrakursseilla työt tehdään pareittain ja teoriat opiskellaan itsenäisesti ja lopussa on työkoe, jota opettaja valvoo. Ensimmäinen kerta jännitti hirveästi"

6. Huonot puolet yliopistossa

"Ei ryhmätöitä ja liikaa yksin suorittamista. Uskon, että yliopisto ei valmenna tarpeeksi hyvin työelämässä vaadittavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei myöskään esitelmiä, josta saisi esiintymis kokemusta. Voi olla vaikka kuinka viisas, muttei saa ilmaistua itseään tulevaisuudessa."

7. Mitä neuvoja lukiolaisille

"Lähes kaikki luentomateriaalit ovat englanniksi, joten kieliin kannattaa panostaa. Yliopistossa töitä tehdään paljon itsenäisesti ja pari- ja ryhmätöitä ei ole lähes ollenkaan. Jos on hyvin sosiaalinen ja oppii parhaiten tekemällä tai ryhmässä kannattaa miettiä onko yliopisto oikea jatko-opinto paikka."

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Opon haastattelu: Sara Jakonen, Suomenmestari?!

Sara ja lentopallo


Kävimme haastattelemassa uutta opoamme Saraa 25. Päivä tammikuuta. Sara on 29-vuotias Savonlinnalainen nuori, joka on myös käynyt lyseon legendaarisen oppilaitoksen. Sara ei lukion jälkeen tiennyt vielä, mitä haluaisi aikuisena olla, joten hän piti lukion jälkeen välivuoden. Ammatinvalintapykologi kuitenkin oli apuna ja kertoi, ettei itsekkään tiennyt lukiossa, mitä haluaa olla isona. Tästä Sara sai idean ja päätti opiskella opoksi.

Sara kertoi pelanneensa nuorempana lentopalloa ja hän oli mukana lyseon kilpaurheilulinjalla. Kysyimme Saralta aatteita urheilulukio-kysymyksestä. Saran mielestä urheilulukio olisi tosi hyvä juttu, ja se hyödyttäisi kaikkia muitakin opiskelijoita. Esimerkiksi kurssimäärät lisääntyisivät uusien opiskelijoiden myötä. Sara ajatatteli myös, että urheilu opettaa tärkeitä taitoja työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Lentopallossa Saran paras saavutus oli A-tyttöjen Suomen mestaruus, joka voitettiin Savonlinnassa.

Sara suorittamassa vaativaa lentopallo-temppua
Ruuanlaitossa Sara kertoi olevansa huono, ja sitä pitäisi harjoitella. Mutta niinhän se on, että kukaan ei ole seppä syntyessään! Saran lempiruokia ovat eri pizzat ja salaatit. Kysyimme Saralta hänen elämänohjettaan tai mottoa, jota hän noudattaa. Lyhyen pohdinnan tuloksena Sara sai päähänsä hyvinkin filosofisen ajatuksen, joka kuului näin:”Aina kun syö herkkuja, niin niiden pitää olla oikeasti hyviä”.


Sara bonuspallona, vieressä
vaaniva tiikeri
Sara kertoi osaavansa soittaa nokkahuilua ja vähän pianoa. Nokkahuilua hän soitti muun muassa pelimatkoilla. Hän on myös laulanut ala-asteen kuorossa. Saralla on samanlainen musiikkimaku, kuin yläaste- ja lukioikäisillä. Sara kuuntelee myös paljon suomalaista musiikkia.

Paras julkkismuisto Saralla oli ensisuudelma Tuukka Raskilta. Hän kertoi myös pelanneensa lentopalloa Mauno Koiviston kanssa. Sara tykkää myös kirjojen lukemisesta ja viime vuonna hän luki noin 20 kirjaa. Tällä hetkellä Sara lukee melkein 1000 sivuista kirjaa!


Lyseon lukion hyväksi Sara aikoo auttaa meitä nuoria elämässä eteenpäin. Haastattelun perusteella Sarasta sai hyvinkin positiivisen kuvan. Häntä on helppo lähestyä ja hän ymmärtää nuoria vähintään yhtä hyvin kuin itseänsäkkin. Tervetuloa takaisin Lyseon lukioon ja suuret kiitokset jo valmiiksi sitä työstä, jonka tulet meidän nuorten eteen tekemään!



keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Nuorisovaltuuston esittely

Savonlinnan nuorisovaltuuston tehtävänä on vaikuttaa kaupungissamme nuoria koskeviin asioihin jotka liittyvät opiskeluun ja vapaa-ajan viettoon. Nuorisovaltuustossa on jäseniä kaikista Savonlinnan yläkouluista, sekä toisen asteen oppilaitoksista. Saimme haastateltavaksi Lyseon lukion edustajat Mari Luukkasen ja Oskari Masalinin. Luukkaselle nyt pian alkava kausi on jo toinen ja Masalinille ensimmäinen.

Luukkanen aloitti nuorisovaltuusto uransa Mertalan koulussa, joten toiminta on jo tuttua hänelle. "Nuorisovaltuuston hommasta kiinnostuin, kun ystäväni suositteli lähteä mukaan. Myös isäni on mukana  polittikassa, joten myös se herätti kiinnostusta alkaa vaikuttamaan asioihin." Masalin puolestaan kertoo saaneensa kipinän Nuorisovaltuustoa kohtaan äidinkielen opettajalta Anu Partaselta. "Mielenkiintoani nosti entisestään edellisten jäsenten pitämä esittelypuhe salissa viime syksynä."



Uudet jäsemenne kuvailivat hieman Nuorisovaltuuston toimintaa:
-Yksi kausi kestää 2,5 vuotta, eli meidän tapauksessamme abivuoden loppuun.
-Teemme yhteistyötä Kupunginvaltuuston kanssa ja tarpeen tullen osallistumme     Kaupunginvaltuuston istuntoihin.
-Puheenjohtajanamme toimii Savonlinnan Taidelukiolta Valtteri Raikisto.
-meillä on oma kokous kerran kuussa.
-Viimeisimpänä projektinamme on ollut yrittää saada ilmaisia bussi kyytejä peruskouluikäisille.

Odotukset tulevalle kaudelle ovat yksimieliset: vaikuttaa savonlinnalaisnuorten vapaa-ajanvietto mahdollisuuksiin sekä nuorten yleiseen hyvinvointiin.

Teksit ja kuva: Toni Mikkonen ja Tapio Loikkanen

torstai 24. maaliskuuta 2016

Kansainvälinen vieras lukiollamme

Eilen 23.3 koulullemme saapui vierailemaan Sebastian Mathews, iloinen nuorimies, joka tuli Intiasta Lappeenrannan yliopistoon opiskelemaan konetekniikkaa. Toistaiseksi hän on viihtynyt Suomessa mainiosti ja saanut paljon ystäviä, eivätkä pimeys ja kylmyyskään ole miestä haitanneet. Olin hieman hämmästynyt siitä, kuinka kaikista maailman kaupungeista hän oli päätynyt juuri Lappeenrantaan, vaikka voisi opiskella kyseistä alaa myös kotimaassaan Intiassa.  "Monet sanovat, että Suomessa on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä­, ja kokemuksieni perusteella olen samaa mieltä. Täällä on hienoa opiskella", Sebastian selittää.
Meille suomalaisille on tärkeää, mitä muut ajattelevat meistä. Stereotyyppinen suomalainen on ujo, konservatiivinen ja hiljainen, mutta Mathews on todennut nämä oletukset vääriksi. "Minulla on useita suomalaisia ystäviä, ja mitä enemmän heidän kanssaan viettää aikaa, sitä vähemmän stereotypiat tuntuvat pitävän paikkansa."


Suomessa opiskelu on sujunut hyvin, ja kieltäkin hän on oppinut hieman. Eniten suomalaisessa koulutuksessa häntä ihmetyttää opettajien ja opiskelijoiden läheisyys, ja huolettomat keskustelut heidän välillään. "Se on hieman outoa, kuinka paljon opettajat ovat tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Intiassa en voisi mennä puhumaan yhtä rennosti opettajani kanssa. Kotimaassani kun on jo loukkaavaa puhutella itseään vanhempia ihmisiä etunimellä", Mathews vertailee. Hän myös toteaa, että vaikka Suomessa opettajilla ei ole paljon auktoriteettia, opiskelijat tekevät työnsä tunnollisesti ja tuloksia syntyy.
Olin oppinut lyhyessä ajassa paljon uutta Intian uskonnoista, kulttuurista, historiasta ja koulutuksesta, mutta mielessäni pyöri vielä yksi kysymys: saavatko intialaiset naiset opiskella yhtä paljon kuin miehetkin? Mathews antoi onneksi oitis helpottavan vastauksen "kyllä saavat", ja sujuvalla englannilla suoritettu haastattelu olikin jo pian ohi. Vielä pari kuvaa nopeasti, ja Sebastian Mathews poistui lukioltamme maistelemaan tavallista ja maustamatonta suomalaista ruokaa.

Teksti ja kuva: Linda Muhonen


Sebastian opiskelee Suomessa yliopistojen välisessä Erasmus-vaihdossa. Savonlinnaan hän tuli Erasmus kouluissa -hankkeen kautta. Hanke välittää yhteyksiä kansainvälisten opiskelijoiden ja  suomalaisten koulujen välillä.