Lyseolle uintikilvassa kultaa

Tiistaina 13.10 uitiin Savonlinnassa kilpaa koulujen välisissä uintikilpailuissa. Kaiken kaikkiaan kilpailuihin otti osaa 84 niin pienempää kuin isompaakin uimaria lähes jokaisesta Savonlinnan koulusta.
Osallistujamäärä oli laskenut viime vuodesta, mutta tunnelma oli hyvä ja mieli korkealla. Matkoina olivat 25 ja 50 metrin rintauinnit sekä vapaauinti.

Myös lyseolta olimme saaneet kilpailuihin osanottajan. Toni Mikkonen, lyseon toisen luokan opiskelija kauhoi koululleen mainetta ja kunniaa 50 metrin vapaauinnissa ajalla 27.44 sijoittuen ensimmäiseksi. Samalla Mikkonen voitti oman eränsä.

Karjalaiskirjailija Arvi Perttu vieraili lyseolla

Tiistaina 13.10. koulullamme vieraili karjalaiskirjailija Arvi Perttu. Hän kertoi äidinkielen opiskelijaryhmille, millaista on olla karjalaisena kirjailijana Venäjällä ja Suomessa sekä esitteli hieman tuotantoaan. Hän puhui myös kielivähemmistöjen tilasta Venäjällä.

Kirjailija Pertun äidinkieli on suomi, mutta hän on kotoisin Karjalasta. Perttu on kirjoittanut historiallisia romaaneja ja novelleja, joista tuorein on Lesonen ja naiset. Hän on myös kääntänyt paljon kirjallisuutta venäjästä suomeksi. Perttu on asunut Suomessa 2000-luvulta lähtien, mutta karjalaisuus säilyy silti hänen teksteissään.







Kuvat: Virpi Loikkanen
Teksti: Maarit Mielikäinen

Koulumme uudet opettajat

Koulussamme on aloittanut tänä syksynä kaksi uutta opettajaa: Annikka Koivuniemi (vas.) ja Jaana Kosonen. Päätimme tutustua heihin haastattelemalla heitä. 

Hei! Kuka olet ja mistä tulet?
Jaana: Olen Jaana ja asun Silvolassa ja olen Savonlinnasta kotoisin. Opetan Lyseolla ruotsia ja Taidelukiolla englantia.
Annikka: Olen Annikka, asun Savonlinnassa ja olen kotoisin Tampereelta. Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Miten päädyit lyseolle?
Jaana: Olen käynyt Lyseon lukion ja kirjoittanut täältä 1995. Täällä on vielä samoja opettajia, esimerkiksi Mäkisen Markku opetti minulle matikkaa ja Toivosen Maija saksaa. Opiskelin Joensuussa pääaineena englantia ja sivuaineena ruotsia. Opettaja minusta ei koskaan pitänyt tulla, mutta lopulta se oli oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto. Ja olen kyllä tykännyt olla opettajana, joka loppujen lopuksi olikin se minun juttu. Olen opettanut Kerimäellä valmistumisestani asti sekä yläasteella että lukiossa. Sitten tarjottiin mahdollisuutta tänne, jos haluaa jatkaa lukiossa opettajana ja niin päädyin Lyseolle. Ja halusinkin tulla!

Annikka: Tänne lyseolle olen päätynyt melko pitkää reittiä. Mä työskentelin aika pitkän 15 vuoden rupeaman Tampereen ammattikorkeakoulussa viestinnän opettajana ja sitten rupesin miettimään, että olenko mä täällä siihen asti, kun jään eläkkeelle. Sitten aloin työn ohella opiskelemaan ompelijaksi. Mulla oli puolitoista vuotta oma ompelimo ja silloin mietiskelin, mitä haluaisin tehdä. Mä keksin, että äidinkielen opettajan ammatti olisi aika hieno ja siinä pääsisin tekemään kaikkea, mistä olen kiinnostunut. Sitten mä aloin opiskelemaan kirjallisuutta ja täydensin tutkintoani. Tein vielä sellaisen repäisevän liikkeen, että lähdin Tampereelta Sulkavalle äidinkielen opettajan äitiyslomasijaiseksi. Muutin Savonlinnaan ja kun pesti loppui, pääsin tännne Lyseolle Katriinan äitiysloman ajaksi.

Miten olet viihtynyt lyseolla?
Jaana: Olen kyllä tykännyt! Kerimäkeen verrattuna Lyseo on tosi iso koulu ja paljon oppilaita, että mitään mahkuja ei ole muistaa kaikkia. Mutta ainakin on vaihtelua entiseen.

Annnikka: Kiitos tosi hyvin! Minulla on ollut mukavaa ja täällä on tosi mukavia oppilaita, vaikka kaikki päivät ja hetket eivät olisikaan parhaita.

Mikä on parasta ja huonointa opettajan työssä?
Jaana: Miusta on ihan huippua opettaa ruotsia, se on aivan mahtavaa. Tietysti nuorten kanssa on kiva tehdä töitä! Miinuspuolena tietysti korjaamista on paljon, esim. kirjoitelmien lukeminen on työlästä. Mutta välillä on niin leppoisaakin, että ei se ole niin rasittavaa. Tykkään kyllä tosi paljon työstäni!

Annikka: Parasta on se, kun itsekin saa uusia ideoita ja kuulee uusia ajatuksia. Myös se, että saa lukea ja oppia uutta asioista, joista on kiinnostunut. Ja tietenkin sellaiset hetket, kun opiskelijat ylittävät itsensä. Ikävintä on, jos kukaan ei ole tehnyt läksyjään.

Mitä terveisiä sinulla olisi opiskelijoille?
Jaana: No läksyt pittää tehdä aina ja muistakaa hankkia kurssikirjat ajoissa. Mie tykkäisin, että oppilaat olisivat aktiivisia ja innokkaita itsekin sekä osallistuisivat opetukseen, niin siihen tulisi enemmän vuorovaikutusta.

Annikka: Muistakaa, että opettajatkin ovat vain ihmisiä!


Teksti ja kuva: Satu ja Maarit

Lyseo mukana sähköisen YO-kokeen valtakunnallisessa harjoituskokeessa

Koulussamme järjestettiin sähköisen yo-kokeen harjoitus perjantaina 2.10. Harjoituksessa testattiin sähköisen yo-kokeen tekniikkaa ja etsittiin parannuksia. Koe oli osa valtakunnallista harjoitusta, jossa sama koe suoritettiin monessa koulussa ympäri Suomea. Saatujen tulosten perusteella järjestelmää kehitetään.
Ensimmäiset oikeat sähköiset yo-kokeet on määrä suorittaa syksyllä 2016 oppiaineina saksa, maantieto ja filosofia. Viimeisenä aineena on tulossa matematiikka, joka on tarkoitus sähköistää keväällä 2019. Aikataulu on siis melko tiukka, mutta tekniikka kehittyy nopeasti. Ja isoja panostuksia hankkeeseen on laitettu. Sähköisiin kirjoituksiin siirtyminen edellyttää myös muun lukiokoulutuksen muuttamista sähköiseen muotoon, mitä lukiot ovat jo jonkin aikaa tehneet erilaisten kokeilujen ja myös pysyvämpien ratkaisujen, kuten tabletkoulun muodossa.
Nyt järjestetyssä harjoituksessa käytössä olivat koulun päätelaitteet, mutta tulevaisuudessa oppilaat joutuvat ostamaan itse kokeeseen sopivan laitteen. Valitettavasti kukaan ei ole vielä täysin varma mitä laitteelta tullaan vaatimaan. Tämä voi muuttua ongelmaksi, kun perheet hankkivat opiskelua varten päätelaitteita, joita tulisi pystyä käyttämään myös kokeissa.

Käytännön asioiden läpikäymistä ennen koetta.
Uusi kokemus kaikille läsnäolijoille.

Harjoituksen koejärjestelyissä kaikki oli uutta ja koeasteella, mikä näkyi vielä tottumattomissa käytännöissä. Numerolapuilla varustettujen konepaikkojen löytymisen, koneiden käynnistämisen ja henkilökohtaisten tunniste- ja varmennekoodien syöttämisen jälkeen aikaa olikin ehtinyt kulua jo melkein tunti. Mutta järjestelmän kehittymisen ja opettajien kouluttamisen jälkeen toiminta sujuu varmasti helpommin.

Itse koejärjestely oli siis paperilla yksinkertainen. Tietokoneet käynnistetään usb-tikun kautta erityiselle käyttöjärjestelmälle, joka estää käyttäjää pääsemästä käsiksi tietokoneen muistiin tallennettuihin tietoihin. Kone on jatkuvasti kaapeliyhteydessä nurkassa olevaan paikalliseen palvelimeen, mihin edistyminen jatkuvasti tallentuu. Koe avataan selaimen kautta kyseiseltä palvelimelta, minne myös kaikki aineistot on tallennettu. Kokeen suoritettuaan oppilas sammuttaa tietokoneen, ja antaa muistitikun valvojalle. Näin tieto olisi tallennettuna, vaikka tallennustietokone tai muistitikku syystä tai toisesta hajoaisi.
Niin teoriassa. Suurin ensimmäinen ongelma oli koneiden käynnistäminen, mikä oli konemallista riippuen erilaista. Mikäli oppilaiden tulisi käyttää kokeessa omia laitteitaan, eivät edes kokeen valvojat osaisi välttämättä auttaa tässä ongelmatilanteessa. Jokin ratkaisu on löydettävä.
Kokeessa käytetty käyttöjärjestelmä toimi hyvin. Yksinkertaisessa ja kevyessä toteutuksessa ei ollut mitään liikaa, eikä ongelmia ilmennyt kenelläkään.

Koe oli hyvin mielenkiintoinen kokeilu. Suurin ero paperilla toteutettavaan kokeeseen verrattuna oli tietenkin tekstin helppo muokattavuus. Kokonaisten kappaleiden siirtely on todella helppoa tietokoneella kirjoitettaessa, mikä vähentää suunnittelun tarvetta. Kuitenkaan tietokoneiden käyttö ei muuta kokeiden luonnetta. Helpolla siitä ei pääse.

Teksti: Konsta Tarnanen
Kuva: Anita Hietalahti

Mediaryhmällä on Instagram-tili!

Koulumme mediaryhmällä on nyt myös instagram-tili! Julkaisemme kuvia opiskeluelämästä sekä koulumme tapahtumista ja muistettavista asioista. Käykää kurkkaamassa tilimme sekä tykkäämässä kuvista!  Seuraamalla tiliä saa ajankohtaista tietoa koulumme tapahtumista. Tilin nimi on Lyseonmediaryhma. Mukavaa instailua!

Teksti ja kuva: Satu ja Maarit

Abi-gallup syksyn yo-kirjoituksista

Syksyn yo-kirjoitukset ovat melkein ohi, joten sen kunniaksi päätimme tehdä pienen gallupin abeillemme:

1. Mitä aineita olet jo kirjoittanut, mitä vielä edessäpäin?
2.Miten olet valmistautunut kirjoituksiin?
3. Onko sinulla mitään vinkkejä tuleville kirjoittajille?

Jani Haiko LL13e

1.Kirjoitin pitkän englannin, keväällä sitten äidinkieli,matematiikka  ja tämän hetkisen suunnitelman mukaan yhteiskuntaoppi.

2. Lukemalla tietysti. Kertasin paljon koealueita. Englantia olisin voinut lukea enemmän, mutta motivaatiota ei ole aina.

3. Kannattaa valmistautua tarpeeksi ettei harmita jälkikäteen. Muistakaa ottaa tarpeeksi eväitä mukaan kirjoituksiin.

Vili Hintsa LL13a

 1. Pitkä englanti. Keväällä biologia, maantieto, pitkä matikka ja ehkä (tietenkin) äidinkieli.

2. Luin edellisemä päivänä. Katsoin Netflixiä englanninkielisillä tekstityksillä.

3. Kannattaa oikeasti lukea...

vas. Camilla Aspivaara LL13a oik. Riina Halonen LL13a

Camilla:
1. Olen kirjoittanut jo englannin, kirjoitan vielä terveystiedon, maantiedon, matikan ja äidinkielen

2. Lukemalla tosi paljon!

3. Alkakaa lukemaan tosi aikaisin. Lukusuunnitelma kannattaa tehdä.

Riina:
1. Englannin kirjoitin jo. Kirjoittamatta ovat terveystieto, matikka, äidinkieli ja psykologia.

2. Lukemalla kaikki kirjat mitä tarvitsee.

3. Lukekaa ja keskittykää opetukseen ja läksyihin. Älkää käyttäkö puhelimia tunneilla.




              Onnea kaikille abeille tuleviin kirjoituksiin!

 

Teksti & kuvat: Mari Luukkanen ja Linda Muhonen

Retkeilykurssin viikonloppuretki Tervastuvalle

Linnanvirrassa seikkailua

Lyseon perinteinen retkeilykurssi järjestettiin jälleen 28.-29.8. Olimme mukana kurssilla ensimmäistä kertaa (muttei viimeistä), sillä se on tarkoitettu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssi suoritetaan siis yön yli tehtävänä retkenä, jonka kohteena oli tällä kertaa Olavin retkeilijöiden Tervastupa Aholahdessa. Aikaisempina vuosina on esimerkiksi soudettu kirkkoveneellä saareen yöpymään ja nukuttu yötä Lyseon sisäpihalla. Tällä kertaa kirkkovenesoutu oli järjestetty erikseen ja soudimmekin Savonlinnan ympäri torstai-iltana. Keli oli onneksi hyvä ja kirkkovenesoutu oli monelle aivan uutta, vaikka asumme Savonlinnassa keskellä Saimaata.

Purjehdusta kaatosateessa ja hyvässä tuulessa

Tänä vuonna saimme retkeilykurssin käyttöön myöskin uuden kulkuvälineen, nimittäin partiolippukunta Savon Saukkojen uuden purjeveneen, jolla osa kurssilaisista (mukaanlukien rehtorimme) purjehti Tervastuvan rantaan napakassa tuulessa. Loput kävelivät Aholahdesta Tervastuvalle noin 10 km matkan. Valitettavasti kelit eivät oikein suosineet meitä ja perjantaina matkaan lähdettäessä satoikin kaatamalla ja fiilikset eivät olleet kovin korkealla. Perille päästessä olimme kaikki litimärkiä, mutta onneksi tavaroita saatiin kuivattua makkaranpaiston lomassa ja viimeistään saunan ja syönnin jälkeen kaikilla alkoi olla mukavampaa kelinkin kirkastuessa.

Tonin maittava aamupala

Lauantaiaamuna kokkailimme aamupalat, keräsimme tavarat ja suurin osa meistä lähti kävellen kohti Vuohimäen leirikeskusta. Veneeseen tuli uudet matkustajat, joiden kanssa lähdimme takaisin kohti Laitaatsalmea. Keli oli täydellinen purjehtimiselle: tuuli oli myötäinen ja vauhtia saatiin hyvin osittain aurinkoisessa kelissä. Matka taittui sekä kävellen että veneellä nopeammin ja mukavammin kuin perjantaina ja monelle jäikin varmasti hyvä mieli retkestä alun sateesta huolimatta.











Me aiomme osallistua kurssille ensi vuonnakin, jos kurssi siis vain järjestetään. Siksi kannattaakin valita kurssi tämän vuoden esivalinnoissa. Myöskin ensi vuonna vene on käytössä jos vain kiinnostuneita kurssille tulijoita riittää. Suosittelemme lämpimästi!!

Tässä hieman kuvia retkeltä:

Ryhmäpotretti

Aamusarastus

Päivällisen kokkailua

Aamiaiseksi lihiksiä ja makkaraa

Purjeveneen reittiä ja yleiskarttaa

Teksti: Tapio Loikkanen ja Toni Mikkonen

Kuvat: Ismo Falck ja Hannu Soini