Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyseo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyseo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. toukokuuta 2017

Voitolla-hanke Savonlinnan lyseon lukiossa

Lyseolla on ollut jo noin vuoden verran käynnissä Voitolla-niminen hanke. Kaksi koulumme oppilasta päätti ottaa selvää, mistä ihmeestä hankkeessa on oikein kyse. Mysteerin ratkaisemiseksi haastattelimme yhtä hankkeen yhdyshenkilöä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa Anita Hietalahtea.

Mikä tämä hanke on?
- Voitolla-hanke on pelillistämiseen liittyvä hanke, jonka koko nimi on “Voit(olla) paras oppija!”. Ideana on uuden opetussuunnitelman mukaisesti saada opiskelijat paremmin mukaan opetuksellisiin juttuihin. Hankkeen avulla opitaan teknologisia taitoja, kurssin sisältöä ja pystytään arvioimaan ryhmätyöskentelyä hyödyntämällä pelialustoja; opitaan kurssin sisältöä opiskelijoille läheisellä tavalla eli teknologian välityksellä pelialustoja hyödyntäen.

Miten tämä tapahtuu käytännössä?
- Esimerkiksi yhden kurssin sisältö voidaan jakaa pienempiin osioihin tai teemoihin. Opittavasta asiasta tehtäisiin peli niin, että opiskelijat muodostavat joukkueita, jotka rakentavat pelialustalle kysymyspaketin. Kysymyspaketin avulla testataan toista joukkuetta; ikään kuin pelillistetään oppimissisältöä. Ideana on toteuttaa arviointia samalla; mitä ja miten on opittu sekä miten oppimallasi voi menestyä. Peli laskee tulokset ja voittajajoukkue on paras oppija! Pelien sisältöjä rakentamalla opiskelijat opettavat samalla toisiaan teknologista osaamistaan jakamalla. Kurssien ulkopuolelta värvätään vertaistutoreita ohjaamaan opiskelijoita. Tutoroinnista saa pienen korvauksen.

Mitä hankkeeseen liittyy pelialustojen hyödyntämisen lisäksi?
- Hankken ei ole tarkoitus toteutua pelkästään sähköisessä muodossa, vaan siihen liittyy myös innostavaa oppimisympäristöä edistävää toimintaa. Koulumme kirjasto kaipaa uudistusta, koska Älylataamo on ollut koulussamme niin suosittu tila, joten vastaavia tiloja tarvitaan lisää. Nuorille tarvitaan lisää tiloja tehdä asioita yhdessä. Voitolla-hankkeen kautta saimme ajatuksen tehdä kirjastosta sosiaalinen olohuone, jossa opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijat voivat viettää aikaa, kuunnella musiikkia, oleskella ja jossa myös kirjat tulevat lähelle. Kirjastosta tulisi enemmänkin äänekkäämpi, sosiaalisempi, puhuvampi tila. Opiskelijakunnan hallituksen huoneesta tehtäisiin hiljainen tila, jossa olisi hiljaista opiskelua ja kokouksia. Tila olisi heille, jotka haluavat levätä päivän välissä, lukea kokeeseen tai tehdä itsenäisesti tehtäviä. Sieltä voisi myös hakea kursseihin liittyvät kirjat.

Koulumme kirjaston bulevardi nyt. Miltähän siellä näyttää tulevaisuudessa?

Kuka sai idean tähän hankkeeseen ja mistä idea lähti?
- Idea on lähtenyt alun perin siitä, että me olemme jonkin verran käyneet koulutuksissa, jotka liittyvät nimenomaan interaktiivisuuteen. Uusi opetussuunnitelma tuntui sisällöltään sellaiselta, että opiskelijoita kaivataan paremmin mukaan. Pelillistäminen on ollut ns. tapetilla. Kun rehtori (Ismo Falck) tarjosi tätä hankemahdollisuutta noin vuosi sitten, niin minulla tuli tällainen pelillistämiseen ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvä idea koulutuksissa juosseena kirjastonhoitajana mieleen. Esittelin ideani Ismolle opettajien pienryhmäpalaverissa ja aloimme Loikkasen Virpin kanssa tekemään hankehakemusta. Muokkasimme siitä sen näköisen kuin ajattelimme, että voisimme toteuttaa. Halusimme myös opiskelijat siihen mukaan vertaistutoreina opettamaan, kun te olette näitä pelihirmuja vielä enemmän kuin me opettajat. Teimme hankehakemuksen ja Ismo hyväksyi sen. Viime heinäkuussa saimmekin sitten päätöksen, että hankeidea on hyväksytty.

Mitä hankkeella tavoitellaan?
- Hankkeella tavoitellaan oppimisen tehostamista ja opetuksen kehittämistä uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat jakaisivat omaa tietämystään ja taitojaan muiden opiskelijoiden lisäksi myös opettajalle. Yleensä opettajia on pidetty “kaikkitietävinä” ja tästä ajatuksesta olisikin tarkoitus päästä eroon. Opettaja ei olisi vain tiedonsyöttäjä, vaan ohjaisi toimintaa. Tässä tapauksessa te "pelihirmut" voitte opastaa opettajia ja muita opiskelijoita siihen, miten pelejä tehdään ja pelataan, me opettajina huolehdimme vain siitä, että kurssin sisältö tulee opittua opetussuunnitelman mukaisesti ja että tekeminen kurssilla onnistuu. Tarkoituksena olisi, että koulussamme hyödynnettäisiin paremmin koulun tiloja ja sitä kautta opiskelijatkin viihtyisivät ja oppisivat paremmin vaihtoehtojen myötä. Oppimistila voi olla muutakin kuin luokkahuone. Se voi olla kirjasto, sähköinen pelialusta tai koulun sisäpiha. Koulun sisäpihalle on myös suunnitteilla uudenlaisia toimintoja. Haluamme, että sisäpiha olisi laajemmassa käytössä esimerkiksi liikunta- ja välitunneilla.

Miten hanke rahoitetaan?
- Haimme tukea kalusteisiin, laitehankintoihin ja pelialustojen lisensseihin. Saimme hankkeeseen rahoitusta yhteensä 60 000 euroa, joista 12 000 euroa kaupungilta ja 48 000 euroa Opetushallitukselta. Aikaa hankkeen toteuttamiseen on kesään 2018 asti.

Miten hanke etenee tästä eteenpäin?
- Ensi syksyyn mennessä Voitolla-hankkeen kirjastoprojektin pitäisi olla valmis. Vaikka hankkeen toteuttaminen on hieman viivästynyt erinäisistä syistä, niin saamme sen valmiiksi ajallaan. Yhteistyökumppaniltamme Iskulta on käyty tutustumassa tiloihin ja he tekevät suunnitelman siitä, mitä kaikkea sinne voitaisiin opiskelijoiden ideoiden pohjalta laittaa. Hankimme kesän korvilla ja alkusyksystä sopivat tavarat. Remontoimme tiloja viihtyisämmiksi. Lekaa ei kuitenkaan oteta käteen, vaan tyydytään maltillisimpiin keinoihin. Tiloja maalataan, sinne asetetaan hyllyjä, huonekaluja, kukkia jne. Sisäpihalle asennetaan ovi, jonka olisi määrä valmistua ensi vuoden puolella.

Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?
- Innokkaille Lyseon pelinrakentajille ja remonttireiskoille olisi siis tarvetta heti elokuusta lähtien saadaksemme pelit käyntiin ajoissa. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan!

Lisää hankkeesta voit lukea osoitteesta http://mobileshanke.blogspot.fi

haastattelijat: Markus ja Eino (Lyseon mediaryhmä)
kuva: Eino



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Galluppia ylioppilaskirjoituksista



Kävimme perjantaina 24.3 kyselemässä yo-kokeista juuri saapuneiden abien tunnelmia. Ilmassa pystyi selvästi havaitsemaan helpottuneisuuden tunteita ja iloa, onhan kirjoitukset aivan loppusuoralla. Suurella osalla ne olivat jo ohi. Meitä nuorina ykkösinä kiinnosti muunmoassa se, mitä eväitä abeilla oli kirjoituksissa mukana. Ylioppilaskokeiden sähköistyminenkin tulee olemaan meille arkipäivää, ja oli mielenkiintoista kuulla abien kokemuksia sähköisistä kirjoituksista.


Mitä eväitä oli mukana?
Pepe: Vettä.
Linda: Paistopisteeltä pitsua, eli pitsaa, ja suklaata.
Maiju: Leipää ja rypäleitä.
Tiia: Piltti, tomaattia, leipää ja suklaata.

Miten meni?
Pepe: Ihan ookoo. Ei mitenkään huonosti.
Sasu: Päin ***settä
Linda: Läpi!
Maiju: En tiedä.
Tiia: Toivotaan että hyvin.

Mitä mieltä olet sähköisistä yo-kirjoituksista?
Pepe: Ei erityistä mielipidettä.
Sasu: Se on yksi ja sama onko koe sähköinen vai perinteinen.
Linda: Molemmissa hyvät ja huonot puolensa
Tiia: Sähköiset ovat paremmat. Nopeampi tehdä.

Millä tavalla juhlit kirjoitusten päättymistä?
Pepe: Rauhallisesti.
Sasu: Kotona tietokoneella.
Linda Maijulle: “Maiju, nyt Alkoon!”
Tiia: En juhli tänään. Huomenna viihtymään kavereiden kanssa.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Matkakertomuksia Detmoldista, 3. osa

Odotukset vastaan todellisuus

Raven Leimenstoll:
Itse lähdin tähän seikkailuun mukaan aika vähällä tiedolla siitä mihin olin ryhtymässä. Mutta tiesin että tästä tulisi unohtumaton kokemus, tehtäisiinpä me mitä tahansa, joten lähdin mukaan innostuneella asenteella.

Omat ajatukset oli että me keskustellaan vakavasti EU:n politiikasta ja muista hyvin "aikuisista" aiheista. Mutta olin aika pahasti väärässä. Lyhyesti sanottuna nuo kahdeksan päivää olivat pieni yhdistelmä uskontoa, yhteiskuntaoppia, historiaa, vähän ehkä filosofiaa ja lisänä rutkasti hauskanpitoa. Ja tietenkin opimme myös paljon uutta muista kulttuureista ja kielistä ympäri Eurooppaa ja vähän sen ulkopuoleltakin.

Meillä oli joka päivä joko pari yhteistä workshoppia tai jonkunlainen mielenkiintoinen luento, kaikki ajankohtaisista aiheista. Workshopeissa työskentelimme aina sekalaisissa ryhmissä, minkä ansiosta saimme paljon eri näkemyksiä eri maista. Workshopit olivat hyvin vaihtelevia, toiset super mielenkiintoisia, toiset tunteellisia ja toiset hyvin hauskoja.

Iltaisin ohjelma oli aina vähän rennompaa. Jokainen maa ja kaupunki esitteli itsensä ja kaupunkinsa ja sitten pelasimme erilaisia pelejä. Koko ajan oli ohjelmaa, toki välillä myös vapaata, joten aika kului kuin siivillä.

En itse halua vaihtaa tätä kokemusta mihinkään, ja olen hyvin kiitollinen että sain osallistua. Nyt minulla on noin neljäkymmentä uutta ystävää ympäri Eurooppaa, ja halu vierailla kaikkien luona on suuri.

Kiitos kaikille järjestäjille ja toivottavasti juuri tämän kaltainen toiminta jatkuu vielä pitkään ja laajenee vielä suuremmaksi, jotta muutkin nuoret voivat kokea ja oppia niin paljon uutta (tai jopa vielä enemmän) kuin minä.


Eurooppalainen unelma on elää rauhassa, yhdessä toisten kanssa ja tasavertaisina

Santeri Liukkonen:
Sain kuulla Konstalta kesällä, että olisi mahdollisuus lähteä reissulle Eurooppaan ilmaiseksi kesän lopussa. Ajattelin, että lähdetään nyt sitten matkaan, koska henkilökohtaisia kuluja ei tulisi paljoa, ja oppisinpa englannin kieltäkin paremmin puhumaan. Lisäksi ajattelin, että matka voisi olla kiinnostava, sillä keskustelisimme EU:sta ja muusta. Kuitenkin itse EU:sta puhuminen jäi suhteellisen vähäiseksi, sillä yli viikon kestävällä reissulla pitää muutakin tehdä.

Koko reissu oli hyvin rakennettu, ja joka päivälle oli suunniteltua usein hyvin kevyttä aktiviteettia, mutta silti koko ajan oli hyvin reipasta menoa ja kiinnostavia tapahtumia ja vierailuja. Parasta nuorisotapahtuman sisällössä olikin juuri se, että kaikki, mitä teimme oli suurelta osin yhdessäoloa, ja oikeastaan mikään ei tuntunut tylsältä, kun oli ympäröity muilla nuorilla ja uusilla kavereilla.

Ohjelmaan kuului vierailuja, pelejä, runsaasti vapaa-aikaa, tapahtumia, yhdessäoloa, esityksiä sekä keskustelua ja kaupungin esittelyä.

Kokonaisuudessaan koko viikko oli unohtumaton kokemus. Sai oppia muista kulttuureista ja maista Euroopassa paljon ja tutustua muiden maiden nuoriin. On hienoa tietää, että juuri samanlaisia mahtavia ihmisiä on kaikkialla ympäri Eurooppaa.

Matkasta jäi elinikäisiä muistoja ja unohtumattomia hetkiä, ja siksi toivonkin, että vastaavanlaisia tapahtumia tullaan järjestämään tulevaisuudessakin, jotta muutkin nuoret saavat kokea saman. Harmi vain, että sai nauttia tapahtumasta vain niin vähän aikaa.


Monta uutta ystävää

Konsta Tarnanen:
Kun ilmoittauduin matkalle en oikeasti tiennyt laisinkaan mihin olin ryhtymässä. Vähäisten tietojen ja epämääräisen, alustavan ohjelmarungon perusteella olisi voinut luulla koko projektin olevan vakavamielistä, syvällistä vaikeiden aiheiden käsittelyä, loputtomia kokouksia ja raporttien kirjoittamista sekä pukumiesten puheiden kuuntelemista. Viimeisenä päivänä olisi ollut puhe, jonka jälkeen me, selkä suorana istuva yleisö, olisimme taputtaneet pitäen käsiä 90° kulmassa, kätelleet toisiamme ja palanneet kotiin muuttuneina, sivistyneinä ihmisinä. Mutta totuus oli kaikkea muuta.

Mainostekstin mukaisten vakamielisten aiheiden käsittelykin olisi varmasti ollut tavallaan mukavaa, mutta lopputulos oli mielestäni paljon ennakko-odotuksiani parempi. Näin jälkikäteen on helppo huomata matkan päätavoitteen olleen yksinkertaisesti antaa mahdollisuus nuorille tavata toisia nuoria. Ohjelma oli toissijainen, sen tehtävänä oli toimia päivän rytmittäjänä ja tukea varsinaista päätavoitetta. Eri maista ja sitä kautta täysin eri lähtökohdista peräisin olevat nuoret pääsivät matkalla tapaamaan toisiaan olosuhteissa, joissa kaikki ovat samanarvoisia.

Epäilemättä palaaminen takaisin kotiin on mukavaa, mutta olisin halunnut tapahtuman jatkuvan vielä hetken. Mukava seura ja mielenkiintoisen ohjelman täyttämät päivät kuluivat tietenkin liian nopeasti. Ruoka ei kenties ollut herkullisinta mahdollista, mutta sitä oli riittävästi. Ainakin yleensä.

Toivoisin kaikkien nuorten saavan samanlaisia kokemuksia. Matka oli silmiä avaava. Olen tietenkin aina tiedostanut ihmisiä olevan muuallakin, mutta nyt voin sanoa todella tietäväni asian. Maailman ei kenellekään tarvitse rajoittua kotikylään, kaupunkiin tai edes maahan. Sen soisin jokaisen ymmärtävän.

Matkalla sain paljon uusia ystäviä, hienoja kokemuksia ja uusia ajatuksia. Suosittelen tapahtumaa lämpimästi, ja toivoisin kaikkien voivan hankkia vastaavia kokemuksia.


Team Savonlinna Detmoldin kauungintalolla

Tapahtuma oli mieleenpainuva myös tiimien vetäjille. Vasemmalta Vanessa (Belgia), Sanjay, Niklas ja Martina (Saksa), Joanna (Puola), Spiros (Kreikka), Ben (Ranska), Karolyna (Liettua), Ira (Ukraina) ja Allison (Saksa). Kuvasta puuttuvat Giuliana (Italia) ja Virpi (Suomi)


Poimintoja ohjelmasta:

Lauantai 6.8.
- Dieter Rügge / Europaunion-yhdistys: EU:n historia ja organisaatio
- tutustumista Detmoldin kaupunkiin
- kolmen tiimin esitykset: My City and Me
Sunnuntai 7.8.
- Liettuan tiimi: EU:n arvot ja tietokilpailu Euroopan maista
- Italian tiimi: työpaikkoja ja matkustusmahdollisuuksia Euroopassa järjestäviä organisaatioita
- lentopalloa
- kolmen tiimin esitykset: My City and Me
Maanantai 8.8.
- retki kotkapuistoon ja Hermann-monumentille
- vierailu islamilaiseen keskukseen
- kolmen tiimin esitykset: My City and Me
Tiistai 9.8.
- Kreikan tiimin ideoima taidetyöpaja yhdessä pakolaisnuorten kanssa
- keilailua
Keskiviikko 10.8.
- vierailu Bielefeldin yliopistoon, tutustumista opiskelumahdollisuuksiin yliopistossa ja Bielefeldin kaupunkiin
Torstai 11.8.
- Kornelia Schauf / Lippische Landeskirche (Lippen alueen kirkko): Uskonnonvapaus ja kristilliset kirkot Euroopassa
- vierailu Lippen alueen hallintokeskukseen (Kreishaus)
- vierailu työvoimatoimistoon, tietoa työskentely- ja opiskelumahdollisuuksista Saksassa
Perjantai 12.8.
- Ukrainan tiimi: Näkökulma EU:n ulkopuolelta
- vierailu Detmoldin kaupungintalolla: viikon tapahtumien esittely, apulaiskaupunginjohtaja Christ-Dore Richterin tapaaminen ja europarlamentaarikko Petra Kammerevertin kyselytunti 

Kuvat: Virpi Loikkanen

perjantai 12. elokuuta 2016

Matkakertomuksia Detmoldista, osa 2


Detmoldin kaupungilla on monta ystävyyskaupunkia eri puolilla Eurooppaa, ja sekä Detmoldin että laajemmin Lippen alueen hallinnossa pannaan paljon painoa erityisesti nuorten parissa tehtävään työhön. Savonlinnalaisille on tuttua osallistua oppilas/opiskelijavaihtoon, mutta nyt ollaan ensimmäistä kertaa mukana nuorisotapahtumassa. Viikon mittaisen tapahtuman aiheena on tällä kertaa, millaista on elää eurooppalaisena ja kuinka eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat elää yhdessä.


Yhteisessä työpajassa nuorten ilman perheitä Detmoldiin tulleiden pakolaisten kanssa tehtiin kierrätystaidetta

Ohjelmaan on kuulunut eri maista tulevien tiimien työpajoja, vierailijoiden luentoja sekä vierailuja eri paikkoihin. Olemme oppineet asioita EU:n historiasta, toiminnasta ja arvoista. Uskonnonvapausteemaan liittyvä käynti moskeijassa oli monille ensimmäinen laatuaan, ja vieraanvarainen kutsu aterioimaan islamilaisessa keskuksessa lämmitti paitsi kaikkien vatsaa myös sydäntä. Olemme saaneet kuulla myös kristillisten kirkkojen toiminnasta rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi sekä kirkkojen kesken että eri uskontojen välillä.


Vierailulla islamilaisessa keskuksessa
Toinen teema viikon aikana ovat olleet mahdollisuudet työskennellä ja opiskella Euroopassa. Bielefeldin yliopisto hämmästytti suurella koollaan: alue oli valtava, opiskelijoita 22 000, kirjastossa kaksi miljoonaa kirjaa. Ulkomaalaisten opiskelun edellytyksenä on toki saksan kielen taito. Detmoldin työvoimatoimisto antoi informaatiota saksalaisesta oppisopimusjärjestelmästä. Lisäksi selvitimme tietoa järjestöistä, jotka organisoivat esimerkiksi opiskelijavaihto-ohjelmia tai vapaaehtoistyötä eri maissa.

Group selfie -huuto aiheutti välittömästi säpinää
Tärkeä osa tapaamista on ollut tutustuminen toisten maiden kulttuuriin ja elämäntapaan ja toinen toisiimme. Kielitaidon välttämättömyys on tullut selväksi, kun joillakin ryhmillä on ollut vaikeuksia ymmärtää englantia. Jotta voimme toimia yhdessä, täytyy kyetä puhumaan yhteistä kieltä. Englannin lisäksi muiden kielten osaaminen auttaa ja helpottaa monella tavalla.

Team Veronan vetäjä ohjasi Romeon ja Julian harjoituksia

Kielitaidon tasosta riippumatta kaikki varmasti nauttivatt esittelyistä, joissa jokainen tiimi kertoi omasta maastaan ja kaupungistaan. Hauskaa on pidetty myös nähtävyyksiin tutustuessa (linna, kotkapuisto, Hermann-monumentti). Vapaat hetket ohjelmien välissä ovat kuluneet nopeasti vanhojen ja uusien ystävien kanssa.

EU ei ole vain ylätason organisaatio, vaan sen tulisi kasvaa alhaalta päin, ihmisten kohtaamisesta ja toinen toistemme kulttuurien tuntemisesta ja ymmärtämisestä, sanoi europarlamentaarikko Petra Kammerevert viimeisen päivän vierailullamme Detmoldin kaupungintalolla. Tätä tavoitetta on nuorisotapaaminen varmasti edistänyt.


Tapahtumaa rahoittaa osallistuvien kaupunkien lisäksi EU:n Erasmus+ -ohjelma.

English Summary:

Youth Meeting is funded by participating cities and EU Erasmus + Programme. The nine teams had prepared presentations about their countries and cities. It was very interesting to learn about other cultures and the way of living in different parts of Europe. Getting to know each other was an important part of  the programme but we also visited significant places in Detmold. Many visitors came to the Youth Hostel to tell us for example about European Union´s history, values and organization. We also had the opportunity to meet and present questions to Ms Kammerevert, who is a member of European Parliament. Apart the theme Europe and EU we learned about possibilities to study or work in Germany.
Team Savonlinna: Raven (vas.), Santeri, Virpi ja Konsta
Teksti ja kuvat: Virpi Loikkanen

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Matkakertomuksia Detmoldista, osa 1

Kaikki alkoi keväällä, kun kaupungintalolta saatiin tieto, että neljälle savonlinnalaiselle opiskelijalle ja yhdelle opettajalle on paikka kansainvälisessä nuorisotapahtumassa Detmoldissa elokuussa. Tarkoitus oli löytää lähtijät eri kouluista, mutta lopulta joukkoon seuloutui kaksi lyseolaista, yksi taidelukiolainen ja yksi Mertalan yläkoulusta Lyseoon siirtyvä opiskelija.

Kesäkuussa päästiin jo tositoimiin, kun Lyseon opiskelija Tiia Oinonen ja tiimiä vetävä opettaja Virpi Loikkanen kävivät Detmoldissa tapahtuman suunnittelukokouksessa. Tunnelma oli rento ja edustajat tutustuivat toisiinsa ja Detmoldin kaupunkiin. Varsinaista suunnittelua oli suomalaisittain yllättävän vähän, mutta tiiminvetäjän näkökulmasta oli hyvä käydä paikan päällä ja nähdä esimerkiksi, kuinka julkisilla kulkuneuvoilla matkustetaan Savonlinnasta Demoldiin ja kuinka paljon pitää varata aikaa vaihtoihin, kun liikennevälineet saattavat olla myöhässä. Suunnittelukokouksen matkoilla koettiin jännittäviä hetkiä jatkoyhteyksiin ehtimisessä, kun matka mahdutettiin yhteen päivään.


Tiialla ja Virpillä oli aikaa käydä sivistämässä itseään ulkoilmamuseossa.

 
Detmoldin keskustassa on paljon kaunista nähtävää.
 
Detmoldin kaupunki järjestää siis EU-rahoituksen avulla joka toinen vuosi nuorisotapahtuman, johon kutsutaan osallistujia erityisesti ystävyyskaupunkien väkeä. Tällä kertaa tapahtuman otsikkona on The European Dream - Visions and Realities. Kuten otsikosta näkyy, työkielenä on englanti, ja osallistuvat maat ovat Saksan (Detmold) ja Suomen (Savonlinna) lisäksi Liettua (Kaunas), Puola (Chodiez), Ukraina (Lutsk), Belgia (Hasselt), Ranska (Saint-Omer), Italia (Verona) ja Kreikka (Oraiokastro).
 
Yhdeksän maan edustajat suunnittelukokouksessa Youth Hostel Detmoldin edessä. Toisena oikealta apulaiskaupunginjohtaja Richter ja edessä kyykistyneinä Martina (oik.) ja Allison paikallisesta järjestelytiimistä.

Tässä blogissa julkaistaan lähipäivinä Team Savonlinnan matkapäiväkirjaa, joten kannattaa pysyä linjoilla!

 

English Summary:
The International Youth Meeting is taking place in Detmold on 5.-13.8. Participants from 9 cities in 9 countries will discuss and learn about the theme The European Dream - Visions and Realities.

The team leaders met in Detmold already in June to prepare the program and to get to know each other. High school student Tiia Oinonen and teacher Virpi Loikkanen took part in Advance Planning Meeting. The journey from Savonlinna to Detmold by trains and by plane was a bit exciting because of the delays in timetables, but it was worth all the trouble. Detmold is a beautiful town, where friendly and interesting (young and older) people meet.


Teksti: Virpi Loikkanen
Kuvat: Virpi Loikkanen ja nuorisotapahtuman organisaatio/Detmoldin kaupunki

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Savonlinnan Lyseon lukion kevätjuhla 2016

Perjantaina 3.6 Lyseon lukiolaisemme kirmasivat loman viettoon kesälaitumille leppoisin mielin yhteisen kevätjuhlan saattelemina. Juhla koostui jo perinteeksi muodostuneista stipendien jaosta, rehtorin puheesta ja tietenkin Suvivirrestä. Tilaisuutta hieman keventämässä olivat laulukuoromme esitykset, oppilaskunnan tekemä vuosikatsaus, Konsta Tarnasen esittämä Katri Valan runo Kukkiva maa, sekä Cambridgen matkasta kuvaesitys. Myös kolme eläkkeelle jäävää kielten opettajaa yllätti koko koulun show'llaan, joka ei jättänyt yleisöä kylmäksi!  Palataan nyt näihin tunnelmiin muutaman kuvan parissa:



Oppilaskunnan vuosikatsaus



Stipendien jako: vuorossa Jesse Mustonen 15c




Konsta Tarnanen esitti Katri Valan runon












Kuoron lauluesitys


















Rehtorin puhe









Uriah Heep: Easy livin' ja eläkkeelle jäävät opet








Riitan, Maijan ja Janen mahtava esitys!

Nyt lomalle ja hyvää kesää kaikille toivottaa koko Lyseon väki!

Kuvat: Virpi Loikkanen, Hannu Soini ja Toni Mikkonen
Tekijät: Toni Mikkonen ja Tapio Loikkanen










lauantai 7. marraskuuta 2015

Vielä kerran koeviikoista

On jälleen tullut aika valittaa koeviikoista, tai pikemmin niiden puutteesta. Niille, jotka olivat asuneet luolassa viime kevään saattoi tulla yllätyksenä koeviikottomuus lyseolla. On se maailma kummallinen, meiltä riistettiin oikeus yhteen melkein loman tapaiseen viikkoon aina jaksojen vaihteessa. Nyt joudumme puurtamaan kahdeksan tunnin koulupäivää kokeiden aiheuttamien paineiden lomassa. Erääntyvät työt, läksyt ja harrastukset lamaannuttavat meidät normaalioloissakin, emme tarvitse kokeita siihen rinnalle! Pelastakaa koeviikot!
Mutta realistisesti. On täysin ymmärrettävää, että entisen tapaiset koeviikot eivät olisi missään nimessä toimineet tänä syksynä. Syyslukukauden lyhyys pakottaa jo muutenkin lyhyempiin jaksoihin, mitkä olisivat muuttuneet vaarallisen lyhyiksi jos normaalit koeviikot olisi järjestetty. Jokaisen tulee myöntää tämä asia. Päätös koeviikkojen väliaikaisesta poistamisesta oli välttämätön. Ja kun tämän tosiasian nyt yhdessa tunnustamme, pääsemme eteenpäin ajatusketjussa.
Mutta hei! Nämä koeviikon aikana olevat tunnit, eihän niistä ole juurikaan hyötyä! Se on melko yleinen mielipide, mutta niin todetessamme, tai pikemmin väittäessämme, sekoitamme jyvät akanoihin. Kurssin opettaja on vastuussa kurssin toteuttamisesta. Siihen rehtori voi tietenkin vaikuttaa, mutta opettaja on kuitenkin luokassa joka tunti, ei rehtori. Sen sijaan että huutaisimme Ismon päätä vadille, kuten monet ovat jo tehneet, meidän tulisi miettiä miten opettajat voisivat toteuttaa kurssit paremmin.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. On totta, että opettaja päättää itse kursseista. Mutta kuitenkin näin isoa uudistusta toteutettaessa olisi pitänyt miettiä sen mahdollisia vaikutuksia laajemmin. Muistan kuinka viime keväänä annettiin varovaisia lupauksia mahdollisista puolen kurssin kokeista, toisenlaisita arviointiperusteista tai kevennetyistä koealueista. Kuitenkaan en ole nähnyt mitään muutoksia.
Näen tähän pari todennäköistä syytä. Joko opettajat eivät ole osanneet tai halunneet toteuttaa muutoksia kursseihin. Ymmärrän sen täysin. Jos opettaja on vuosien kokemuksella havainnut hyväksi jonkun tavan käydä kurssi, muutoksesta saattaisi olla suuria haittoja oppilaille. Kuitenkin, olosuhteiden muuttuessa myös tapojen tulee mukailla nykytilannetta. En ojenna syyttävää sormea opettajia kohtaan, mutta pienen epäilevän katseen luon heihin kyllä. Oliko kaikki keinot uusien menetelmien löytämiseen todella käytetty? Jos ei, miksi?
Toinen syy saattaisi olla johtajistossa. Ovatko opettajat saaneet konkreettisia ohjeistuksia kurssien läpi käymiseen nyt koeviikottomilla jaksoilla? En tiedä, eikä asia suoraan oppilaille kuulu. Mutta kuitenkin olisi huolestuttavaa, jos näin kuitenkin olisi. Ja siihen on vakavia viitteitä.
Ensimmäisen jakson koeviikko oli mielenkiintoinen kaikin puolin. Uudenlaisen järjestelmän kokeilu loisi varmasti paljon uusia ideoita, joita voisi soveltaa myöhemmissä jaksoissa. Tai niin ainakin kuvittelin. Kuitenkaan nyt toisen jakson ollessa loppusuoralla en havainnut muutoksia ensimmäisen jakson koeviikkoon verrattuna. On huolestuttavaa, jos oppilaiden tai opettajien ääni ei ole syystä tai toisesta kuulunut. On myös huolestuttavaa, jos niitä ei ole kuunneltu. En syytä ketään, tietoni asiasta ovat aivan liian vajaavaiset osoittamaan syyllistä jos sitä edes on, mutta kehityskulkua seuraan kuitenkin huolestuneena.
Näin lopuksi vielä voin sanoa, että toivoni on valitettavasti hupenemassa. Lukiomaailmaa kohtaavat pian suuret muutokset, mutta jos näinkin pienessa muutoksessa kuin koeviikkojen poistamisessa uusien ideoiden soveltaminen ontuu, kuinka voimme selviytyä tulevasta, suurista muutoksista?
Toivon kuitenkin, että tästä tapauksesta otetaan opiksi. Kokeilu on kuitenkin ollut hyvin mielenkiintoinen ja oppilaita aktivoiva. En ole aiemmin kuullut näin suuresti oppilaita kohauttaneesta tapahtumasta, ja toivon oppilaiden olevan jatkossakin aktiivisia koulun asioihin vaikuttamisessa. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita opettajanpöydän tuolla puolen istumiseen, mutta myös meidän kokemuksillamme on merkitystä. Meidän tulee ilmaista mielipiteemme.

Konsta Tarnanen