Suomea opiskelevia vieraina Lyseolla

Kahdeksasta maasta kotoisin olevia Savonlinnan kristillisellä opistolla suomea opiskelevia maahanmuuttajia kävi maanantaina 20.3. vierailemassa Lyseolla. Ensin tutustuttiin hiukan ja sitten keskusteltiin Älylataamossa työelämästä ja monesta muustakin mielenkiintoisesta asiasta UE03-kurssin opiskelijoiden kanssa, ja sen jälkeen lyseolaiset esittelivät koulua vieraille. 

Suomen opiskelijoiden ei ole aina helppoa löytää luontevia tilanteita, joissa voisi keskustella ja tutustua suomalaisten kanssa, ja me suomalaiset puolestamme olemme joskus turhan ujoja. Näitä kynnyksiä ylitettiin tässä vierailussa. Lopuksi koulu tarjosi vieraille kahvit. Toivottavasti tämä on alku iloiselle ja kaikkia hyödyttävälle yhteistyölle. :)

Teksti ja kuvat: Virpi Loikkanen

Wanhat kuvina

KUVIEN LUVATON KÄYTTÖ KIELLETTY

Penkkarit kuvina

Kuvat: Petri Saarelainen ja Eero Nissinen

KUVIEN LUVATON KÄYTTÖ EHDOTTOMASTI KIELLETTY

Opon haastattelu: Sara Jakonen, Suomenmestari?!

Sara ja lentopallo

Kävimme haastattelemassa uutta opoamme Saraa 25. Päivä tammikuuta. Sara on 29-vuotias Savonlinnalainen nuori, joka on myös käynyt lyseon legendaarisen oppilaitoksen. Sara ei lukion jälkeen tiennyt vielä, mitä haluaisi aikuisena olla, joten hän piti lukion jälkeen välivuoden. Ammatinvalintapykologi kuitenkin oli apuna ja kertoi, ettei itsekkään tiennyt lukiossa, mitä haluaa olla isona. Tästä Sara sai idean ja päätti opiskella opoksi.

Sara kertoi pelanneensa nuorempana lentopalloa ja hän oli mukana lyseon kilpaurheilulinjalla. Kysyimme Saralta aatteita urheilulukio-kysymyksestä. Saran mielestä urheilulukio olisi tosi hyvä juttu, ja se hyödyttäisi kaikkia muitakin opiskelijoita. Esimerkiksi kurssimäärät lisääntyisivät uusien opiskelijoiden myötä. Sara ajatatteli myös, että urheilu opettaa tärkeitä taitoja työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Lentopallossa Saran paras saavutus oli A-tyttöjen Suomen mestaruus, joka voitettiin Savonlinnassa.

Sara suorittamassa vaativaa lentopallo-temppua

Ruuanlaitossa Sara kertoi olevansa huono, ja sitä pitäisi harjoitella. Mutta niinhän se on, että kukaan ei ole seppä syntyessään! Saran lempiruokia ovat eri pizzat ja salaatit. Kysyimme Saralta hänen elämänohjettaan tai mottoa, jota hän noudattaa. Lyhyen pohdinnan tuloksena Sara sai päähänsä hyvinkin filosofisen ajatuksen, joka kuului näin:”Aina kun syö herkkuja, niin niiden pitää olla oikeasti hyviä”.

Sara bonuspallona, vieressä
vaaniva tiikeri

Sara kertoi osaavansa soittaa nokkahuilua ja vähän pianoa. Nokkahuilua hän soitti muun muassa pelimatkoilla. Hän on myös laulanut ala-asteen kuorossa. Saralla on samanlainen musiikkimaku, kuin yläaste- ja lukioikäisillä. Sara kuuntelee myös paljon suomalaista musiikkia.

Paras julkkismuisto Saralla oli ensisuudelma Tuukka Raskilta. Hän kertoi myös pelanneensa lentopalloa Mauno Koiviston kanssa. Sara tykkää myös kirjojen lukemisesta ja viime vuonna hän luki noin 20 kirjaa. Tällä hetkellä Sara lukee melkein 1000 sivuista kirjaa!


Lyseon lukion hyväksi Sara aikoo auttaa meitä nuoria elämässä eteenpäin. Haastattelun perusteella Sarasta sai hyvinkin positiivisen kuvan. Häntä on helppo lähestyä ja hän ymmärtää nuoria vähintään yhtä hyvin kuin itseänsäkkin. Tervetuloa takaisin Lyseon lukioon ja suuret kiitokset jo valmiiksi sitä työstä, jonka tulet meidän nuorten eteen tekemään!

Kuvataiteen yhteistyötä saksalaisen lukion kanssa

Lukiomme on jo yli vuoden ajan pitänyt yhteyttä nürnbergiläisen lukion Martin Behaim Gymnasiumin kanssa Skype-videoviestintäpalvelun kautta. Kyseisen koulun kuvataiteen opettaja Riitta Kapanen-Hermes on kotoisin Savonlinnasta ja siksi yhteydenpito ollut helppoa.
Yhdessä lukioidemme välillä on vaihdeltu ajatuksia kuviksen töistä sekä vertailtu töitä keskenään ja jopa inspiroiduttu teoksista. Skype-yhteyden aikana Saksaan näytimme heille meidän lyseomme töitä ja he myös meille töitään. Yhteisen työmme teemana oli Perjantai-iltani. Oppilaittemme esitellessä töitään kuului skypen välityksellä saksalaisten lukiosta paljon "bravo"-huutoja sekä ylistystä töistä.

 Kuvassa perjantai-illan symboloima lyseolaisen valokuva sekä taustatyö.

 Savonlinnalaisten opiskelijoiden hienoja töitä pohjautuen perjantai-iltaan.

Skype-yhteyden välillä vaihdoin myös muutaman sanan ja kysymyksen suomalaisen kuviksen opettajan kanssa, joka tulkkasi meille saksalaisten oppilaiden vastauksia:

Mikä oli vaikeaa tai helppoa yhteisen kuvistyömme parissa?
-Vaikeaa oli työn käytäntöön laitto, koska kuvakollaasin, ihmisen sekä ympäristön toteutus kerralla oli monille uutta. Helppoakin oli kunhan sai idean ja kokonaiskuvan työhön hahmotettua.

Olisiko vastaavanlaista yhteistyötä mukava jatkaa?
Luokassa äänesteltiin ja 50% olisi ainakin oppilaista valmiita siihen.

Tuleeko keskeisiä eroja näkyviin suomalaisten ja saksalaisten töissä?
Kuvaamataidon opettaja Saksasta kiteytti ajatukset ja sanoi suomalaisissa töissä olevan enemmän luonto esillä ja sen merkitys suomalaisille. Saksassa vallitsi taas enemmän urbaaninen kaupunkikuva ja sen läheisyys ihmisten arjessa.



Teksti: Tatu Laamanen
Kuvat: Titta Välimaa

Kotiseudun kansanedustajat vierailulla

Kansanedustajat koolla.

Torstaina 19.1. koulullamme vierailivat Suomi 100-vuotta -kampanjan myötä kolme savonlinnalaista kansanedustajaa, Heli Järvinen (vihr.), Kaj Turunen (ps) ja Hanna Kosonen (kesk.). Vierailua varten normaalit oppitunnit keskeytettiin, ja opiskelijat vietiin tapaamaan vuosiluokalleen valittua kansanedustajaa, jolle esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä.

Vierailut kouluilla ympäri Suomen näin eduskunnan talvilomalla liittyvät suoraan Suomi 100-vuotta juhlallisuuksiin. Nyt alkuvuodesta kansanedustajat ympäri maan ovat vierailleet kotiseutunsa kouluilla vieden ilosanomaa eteenpäin nuorille. Lyseolla vierailleista kansanedustajista ensimmäiselle vuosiasteelle valikoitui Kaj Turunen, toiselle Hanna Kosonen ja kolmannelle Heli Järvinen.

Vuosiasteittain toteutettujen haastattelutilaisuuksien jälkeen kaikki siirtyivät saliin, jossa oli historian- ja yhteiskuntaopin opettajamme Harrin esittämä mielenkiintoinen kysymys: kuka on mielestänne Suomen historian kannalta merkittävin henkilö. Vastaukset olivat hyvin mielenkiintoisia.
Kaj Turunen nosti esille Leninin roolin hänen hyväksyessään Suomen itsenäisyyspyrkimykset vuonna 1917. Ilman Leninin hyväksyntää Suomen historia olisi mitä luultavammin hyvin erilainen kuin se on tänä päivänä. Heli Järvinen mainitsi Miina Sillanpään, Suomen ensimmäisen naiskansanedustaajan ja naisten oikeuksien puolesta taistelijan.

Aula toimi hyvin yleisötilaisuuden tilana.

Kokonaisuutena vierailu oli hyvin valaiseva. Kotiseutumme kansanedustajat ovat suorin yhteytemme vallankäyttöön, ja on tärkeää, että nuorille tarjotaan heihin suora yhteys. On myös hienoa nähdä, miten kansanedustajat ovat kiinnostuneita vierailemaan kouluissa ja viemään vallankäytön ilosanomaa eteenpäin. Monien nuorien asenne politiikkaan on EVVK, mikä on omiaan luomaan aina vain isompaa tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden kuilua politiikan ja nuorien välille. Juuri kouluvierailut, joiden aikana nuoret saavat kysyä itseään mietityttäviä asioita ovat osa ratkaisua.
Toinen ratkaisun osa on tiedon lisääminen. Uskallan väittää, että vain pieni osa nuorista aikuisista on oikeasti kiinnostunut vaikuttamisesta, vaikka aiheena olisi nuoria itseään suuresti koskettava asia. Passiivisuus yhdistettynä tiedonpuutteeseen ruokkii entisestään välinpitämätöntä asennetta, muodostuu kierre, jonka murtaminen on vaikeaa. Toivottavasti tämänkaltaiset tilaisuudet toistuvat tulevaisuudessakin, ja vaaralliselta näyttävä kierre saadaan katkaistua.

Teksti: Konsta Tarnanen, kuvat: Titta Välimaa
Painostus: Linda Muhonen

Opiskelijakunnan näkemys urheilulukiosta

Lyseon toiveissa on hakea virallinen urheilulukio-status valtiolta. Tällä hetkellä asiaa pohditaan päättäjien keskuudessa, mitään päätöstä ei ole vielä tehty.
Tapauksesta järjestettiin viime viikolla tiedotus- ja keskustelutilaisuus lyseolla. Julkaisemme lyseon opiskelijakunnan puheenjohtajan Oskari Masalinin ja sihteeri Petra-Sofia Laakson asiaa puoltavan puheenvuoron, jonka he esittivät kyseisessä tilaisuudessa: 

Haluamme, että tästä asiasta tehdään päätöksiä, jotka edistävät savonlinnalaisten nuorten ja koko seudun etuja. On kaikkien opiskelijoiden etu jos lukiossa on laaja kurssitarjonta. Vaikka osa lukion kursseista suunnataan kilpaurheiluun, niin se ei kuitenkaan ole pois muilta opiskelijoilta eikä oppiaineista. Jokainen opiskelija tuo mukanaan tietyn määrän kursseja kouluumme, eikä niitä kaikkia käytetä kilpaurheiluun.

Urheilulukio -nimike antaisi koulumme kautta koko seudulle monia etuja. Monet tavoitteellisesti urheilevat nuoret ovat varmasti pähkäilleet valintaansa kotikaupungin lukion ja muualla sijaitsevan urheilulukion välillä. Lukio-opiskelun ja urheilun yhdistäminen ei ole varmasti helppoa, ja monet haluavat saada siitä suurimman mahdollisen hyödyn. Mahdollisuus asua omalla kotipaikkakunnalla, helpottaisi urheilevan nuoren elämää monella eri tavalla. Nuori kykenisi hyödyntämään kodin etuja urheilun ja opiskelun kanssa. Silloin myös oman kaupungin nuoret voisivat pysyä täällä. Meillä olisi myös käytössä laaja kurssitarjonta ja urheilulukio -status, joka houkuttelisi varmasti ulkopaikkakuntalaisia kaupunkiimme.

Näiden syiden takia opiskelijakunta kannattaa urheilulukion hakemista Savonlinnaan. Kannatamme myös urheilupainotteisten yläluokkien perustamista ja niiden sijoittamista lyseon lukion yhteyteen. Nuori, joka urheilee ja harjoittelee säännöllisesti saisi parhaan koulutus mahdollisuuden urheilua tukien. Tämä antaisi mahdollisuuden ns. jatkumoon, joka tarkoittaisi nuoren mahdollisuutta opiskella peruskoulusta lukion loppuun urheilun ollessa koko ajan mukana. Vanhemmat lukiolaiset pystyisivät myös toimimaan mentoreina nuoremmille monissa asioissa, urheilusta opiskeluun. Urheilupainoitteisten yläluokkien perustaminen antaisi myös mahdollisuuden yhdeksäsluokkalaisille osallistua lukiokursseihin.

Haluamme kiittää teitä ajastanne kun kuuntelitte myös meidän opiskelijoiden mielipiteen asiaan.  Toivomme päättäjien tekevän päätöksen, joka on nuorten etujen mukainen. Erikoislinjan tuleminen seudulle ei ole keneltäkään pois.